Venäjän tulevaisuus voi näyttää harmaapartaiselta tsaari Putinilta

29.1.2015 klo 09:21 Uutiset Samuli Rissanen

Kuva Venäjän tulevasta poliittisesta kehityksestä saattaa näyttää harmaapartaiselta, tsaarin asuun puetulta Vladimir Putinilta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari kaivaa esiin Venäjän presidentti Vladimir Putinista väännetyn pilakuvan, mutta toteaa samalla, että huumoriin on kätketty totuuden siemeniä. Venäjällä ei ole suurta massaa, joka kannattaisi länsimaista demokratiaa. Saaren mukaan positiivisimmankin skenaarion mukaan joku uudistusmielinen Putinin lähipiiristä voisi päästä valtaa ja jollakin aikavälillä pikkuhiljaa uudistaisi maata.

Venäjän poliittinen järjestelmä on rakennettu eliminoimaan kaikki opposition pyrkimykset

 

Saari on kuitenkin pessimistinen. Hänen mukaansa Venäjän poliittinen järjestelmä on rakennettu eliminoimaan kaikki opposition pyrkimykset.

– Eikä demokratiaa tukevaa oppositiota, kuten Alexei Navalnyn tai Mihail Kasjanovin kaltaisia hahmoja, tunneta Moskovan ulkopuolella.

Liberaali, länsimainen demokratia ei siis ole vaihtoehto Putinin hallinnolle, Saari arvioi. Venäjällä ei olla myöskään huolissaan lehdistönvapaudesta tai oikeuslaitoksen toimivuudesta. Eliitin kapinakin vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kansallismielisellä taloudella on Venäjällä vankka kannatus.

Saaren mukaan Venäjä on perustanut taloutensa toisenlaisille opeille kuin länsimaat. Putinin talousdoktriini on painottanut Venäjän öljy- ja kaasusektoria muiden kustannuksella. Venäjä ei ole hankkiutunut eroon valtiollisista monopoleista.

Tietyllä tapaa Venäjää on onnistanutkin: Valtiojohtoinen kapitalismi, jossa kaikki yritystoiminta ei ole suinkaan ollut markkinaehtoista, veti taloutta ylöspäin Venäjällä lähes 15 vuotta. Nyt talous on haastettu kolmelta suunnalta. Saaren mukaan vaikein on öljyn hinnan aleneminen, johon Venäjä ei itse voi juurikaan nyt vaikuttaa. Toinen on ruplan kurssi, jonka puolustaminen syö valuuttavarantoa ja kolmantena tulevat länsimaiden pakotteet, joiden vaikutus on kuitenkin ollut kaikkein vähäisin.

– Se, että kaikki asiat ovat tulleet samaan aikaan, pahentaa tilannetta. Putinin suosio on perustunut vakauteen ja Venäjän kansainväliseen asemaan, mutta nyt molemmat ovat vaakalaudella, Saari muistuttaa.

Hänen mukaansa Putinin pelkona on ollut nimenomaan epävakaus ja sen merkkeinä 2000-luvun värivallankumoukset Ukrainassa ja Georgiassa. Siksi voimapolitiikassa on käytetty samaa johtotähteä kuin taloudessakin.

Toistaiseksi Venäjällä onkin oltu tyytyväisiä Putinin hallintoon. Saaren mukaan Putinin suosio voi horjua, jos talous sukeltaa rajusti ja tuottaa massatyöttömyyttä. Venäläiset kuitenkin yhdistävät esimerkiksi Ukrainan tapahtumat kaaokseen ja väkivaltaan, joka juontuu tiedonvälityksen mukaan anarkiasta. Putinin kontrolloiva hallinto koetaan turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.

– Nyt täytyy muistaa se, että suurin osa venäläisistä luulee, ettei Itä-Ukrainassa ole venäläisiä joukkoja.

Putinin hallinnon yhteistyö lännen kanssa on nyt pahoissa vaikeuksissa. Venäjä onkin suunnannut katseensa Aasiaan, mutta sieltä ei ole odotettavissa nopeaa pelastusta. Perustettu ja voimaan tullut Euraasian talousunioni on ollut Putinille pettymys. Unionista piti tulla taloudellinen vastine Euroopan unionille, mutta se on jäänyt torsoksi ja toimimattomaksi. Nyt Putinin puskemaan Euraasian talousunioniin kuuluvat vain Kazakstan, Valko-Venäjä ja Armenia.

– Se on valumassa hukkaan. Mitään tulliliittoa ei ole, ja kauppaa käydään dollareissa, kun ruplaan ei luoteta.