Kambodzassa kehitysapu ei ole kirous

4.2.2015 klo 12:50 Uutiset Kristiina Kunnas

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä näki sisällissotien ja terrorin runtelemassa maassa ilahduttavia merkkejä uudelleenrakentamisesta.

Puoluesihteeri Asmo Maanselkä vieraili Kambodzassa tammikuussa ja tutustui Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyökohteisiin.

Maanselän Kambodzan-matkan aikana Suomessa nousi kohu Matti Kääriäisen Kehitysavun kirous –kirjan julkaisusta. Eläkkeellä oleva diplomaatti, ulkoasiainneuvos Kääriäinen väittää kirjassaan, ettei monista hankkeista ole ollut juurikaan hyötyä kohdemaissa.

– Samaan aikaan me vierailimme kehitysyhteistyökohteissa, joissa näimme tuloksellisuutta. Kirjassa esitetty kritiikki ja näkemämme kohteet virittivät vilkkaan keskustelun, Maanselkä keroo.

Entiselle miinakentälle muodostui hyvinvoiva yhteisö. Ilman kehitysyhteistyötä tätä ei olisi tapahtunut.

Maanselkä kävi kylissä, joissa on kehitysavulla pystytty parantamaan miesten ja naisten elämää.

– Naisten pankin avulla on perustettu pieniä pankkeja, joihin viljelijät voivat tallettaa tulojaan ja hakea lainaa. Näin kyläyhteisö pystyy vaurastumaan ja investoimaan.

Kambodza on ollut toisen maailmansodan jälkeen lähes koko ajan sodassa, ja vapautui vasta 1990-luvun lopussa rauhan aikaan. Miinoja on kylvetty laajoille alueille erityisesti maan pohjoisosassa.

Pol Potin ja puhakhmerien hirmuhallinto 1970-luvun puolivälistä lähtien terrorisoi maata pidätyksin, pakkosiirroin ja teloituksin niin, että lopulta ehkä neljäsosa maan väestöstä oli tuhottu. Valtava määrä menetettiin myös tauteihin ja nälkään. Sosialistis-kommunistinen aika päättyi 1979. Silloin arvioitiin, että Kambodzan kahdeksan-miljoonaisesta kansasta oli jäljellä enää 5,2 miljoonaa.

– Erittäin mielenkiintoista oli seurata miinanraivausta, Maanselkä kertoo.

Kirkon Ulkomaanavun kohteessa miinakenttä raivattiin ja alueelle rakennettiin koulu sekä asuntoja. Maanviljelijät saivat maata.

– Entiselle miinakentälle muodostui hyvinvoiva yhteisö. Ilman kehitysyhteistyötä tätä ei olisi tapahtunut, Maanselkä muistuttaa.

Kuuntele Maanselän haastattelu kehitysyhteistyöstä: