Hallituspuolueet ihmettelevät, mistä keskusta aikoo miljardisäästönsä ottaa. Keskustan budjettivaihtoehdossa ei esitetä koulutussäästöjen perumista eikä lisärahoitusta koulutukseen.

Koko oppositio hiillosti hallitusta Keskustan alulle panemassa, koulutusta koskeneessa välikysymyksessä. Kansanedustaja Tuomo Puumala ilmoitti ykskantaan, ettei keskusta hyväksy hallituksen kaavailemia leikkauksia koulutuksen kokonaisrahoitukseen.

Seuraavassa lauseessa Puumalan oli kuitenkin pakko myöntää, että jossain määrin leikkauksia koulutusrahoihin olisi keskustankin johdolla ollut pakko tehdä.

Kokoomuksesta ja Sdp:stä irvailtiin, ettei keskustan budjettivaihtoehdossa kuitenkaan esitetä koulutussäästöjen perumista tai lisärahoitusta koulutukseen.

Koulumatkat eivät saa kasvaa niin pitkiksi, että ainoa mahdollisuus on muuttaa pois kotoa 16-vuotiaana.

– Onko keskusta siis lopulta hallituksen linjoilla, kokoomuksen Sanna Lauslahti kysyi.

Kristillisdemokraatit sivalsivat välikysymyksen priimusmoottoria takaisin viime vaalikaudella tehdyistä koulutukseen liittyvistä päätöksistä.

Kristillisdemokraattien puheenvuoron välikysymyskeskustelussa tänään pitänyt kansanedustaja Leena Rauhala muistutti, että kun Keskusta oli pääministeripuolue, peruskoulujen määrä väheni vuosina 2007-2011 3400:sta 2900:aan ja kaikkien oppilaitosten määrä vähentyi viidessä vuodessa 15 prosenttia.

– Jos Keskusta on mukana seuraavassa hallituksessa ja aikoo toteuttaa lupaamansa kahden miljardin säästöohjelman, sen on pakko etsiä nyt esitettyjen kaltaisia toimia, joilla pyritään turvaamaan opetuksen korkea taso ja saatavuus, Rauhala totesi.

Hänen mukaansa nyt on arvioitava, mitkä ratkaisut tuovat parhaat tulokset. Rauhala kertoo, että Kristillisdemokraateille on ollut tärkeää turvata koulutuksen alueellinen saatavuus.

– Koulumatkat eivät saa kasvaa niin suuriksi, että ainoa mahdollisuus on muuttaa pois kotoa 16-vuotiaana. Kaikki nuoret eivät ole tähän valmiita eikä kaikilla perheillä ole tällaiseen varaa, Rauhala muistutti.

Vaikea taloustilanne ei hänen mukaansa saisi johtaa ainakaan koulutuksen laadusta tinkimiseen, opettajalähtöisen opetuksen ja oppilaan ohjaamisen vähenemiseen. Koulutustarjontaa pitää Kristillisdemokraattien mielestä arvioida alueellisen kattavuuden näkökulmasta jo lupapäätösten yhteydessä. Esimerkiksi kattava lukioverkko on säilytettävä maan kaikissa osissa.

Kristillisdemokraatit muistuttivat oppositiota siitä, että haja-asutusalueiden lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitusta korotetaan jatkossa syrjäisyyskertoimella. Lukioiden rahoitus järjestetään tulevaisuudessa niin, että enemmän tukea saavat ne alueet, joissa on vaikea järjestää toisen asteen kouluverkkoa. Ammattikouluissa toimintaa tehostetaan muun muassa opintoaikoja lyhentämällä.

– Oppimiselle sekä oppijan ja opettajan vuorovaikutukselle tulee silti varata riittävästi aikaa, Rauhala muistutti.