Uudelle alkoholilaille ja sen käyttöönotolle koitui haittaa Helsingin Sanomien niin sanotusta ”Viskigate”-uutisoinnista.

Tuoreen media-analyysin mukaan viime vuoden lopussa sosiaalisen median pääaiheeksi noussut viskikohu teki hallaa uudelle alkoholilaille, ja jätti sen puolustajat altavastaajiksi.

Suomen ASH:in (Action on Smoking and Health) toiminnanjohtajan Mervi Haran mukaan syntynyt kohu kertoo paljon paitsi suomalaisesta asenneilmastosta myös alkoholilain osakseen saamasta suuresta kritiikistä.

”Viskigate” käynnistyi viime syksynä HS:n artikkelista, jonka mukaan aluehallinto olisi kieltänyt viski-sanan käytön yksityisissä blogeissa. Uutisesta tuli pian sosiaalisen median pääaihe, jota jaettiin ensimmäisten 12 tunnin aikana Facebookissa 30 000 kertaa.

Vaikka oikeuskansleri totesikin pian aluehallintoviraston toimineen oikein ja lain mukaan, sosiaalisessa mediassa uudistus leimattiin parustuslain ja sananvapauden vastaiseksi.

Viskigate luo paineita viranomaisten viestinnälle, ja lisää median vastuuta tarkistaa tietonsa.

Suomen ASH:in teettämän media-analyysin mukaan vain harvat viranomaiset, tutkijat tai järjestöt saivat syntyneessä kohussa enää äänensä kuuluviin ja esittettyä asiasta oman kantansa.

– Vilkas keskustelu varmasti yllätti kaikki ja monenkirjavat kommentit mahdollistivat vetävän otsikoinnin. Olisinkin toivonut medialta kriittisempää suhtautumista koko touhuun, Mervi Hara sanoo.

”Viskigate”-julkisuus sivuutti täysin sen tosiasian, että mielipidemittausten mukaan valtaosa suomalaisista kannattaa nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia tai niiden tiukennuksia.

– Meidän tulisi reagoida nykyistä nopeammin sosiaalisen median keskusteluihin ja tarjota osaamistamme median käyttöön, toteaa Hara ja peräänkuuluttaa kansalaisjärjestöjen aktiivisuutta reagoida vastaavanlaisissa tilanteissa.