Sotea yritetään kuumeisesti kääntää perustuslain mukaiseksi

23.2.2015 klo 11:12 Uutiset Samuli Rissanen

Sote-uudistusta yritetään jatkaa, vaikka hallituksen nykyisen esityksen muokkaaminen perustuslain vaatimuksia vastaavaksi ei välttämättä ole edes mahdollista.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien konsensuksella ja hallituksen kiirehtimisellä rakennettu sote-laki on ollut perjantaista lähtien sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä. Valiokunnan tärkeimpänä tehtävänä on selvittää, olisiko hallituksen esityksestä mahdollista yhä rakentaa sellainen, että se kestäisi perustuslaillisen tarkastelun.

Jos perustuslakivaliokunnan lausuntoa oikein tarkkaan lukee, niin käy ilmi, ettei nykyistä esitystä muokkaamalla välttämättä päästä hyväksyttävään lopputulokseen

Sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva mittava hallintouudistus ajautui viime torstaina seinää vasten, kun lakiesityksen ammottavat perustuslailliset ongelmat todettiin virallisestikin.

Perustuslakivaliokunnan KD-jäsen Sauli Ahvenjärvi pitäisi jonkinlaisena ihmeenä, mikäli hallituksen sote-esitys kyettäisiin kääntämään perustuslain vaatimuksia vastaavaksi vielä tällä vaalikaudella.

– Nyt on oikeastaan kyse enää päivistä, hän sanoo.

Välttämättä kyse ei ole edes ajasta, vaan siitä, onko esitystä muokkaamalla edes mahdollista onnistua.

– Jos perustuslakivaliokunnan lausuntoa oikein tarkkaan lukee, niin käy ilmi, ettei nykyistä esitystä muokkaamalla välttämättä päästä hyväksyttävään lopputulokseen, Ahvenjärvi huomauttaa.

Hän pitää kiirehtimistä vääränä tapana edetä tämän kokoluokan asiassa.

Ahvenjärvi ymmärtää silti intressit ajaa uudistusta eteenpäin nyt, kun konsensusta asialle on olemassa. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat esiintyneet uudistuksen takuumiehinä, mutta yhteisymmärrys ei välttämättä jatku enää vaalien jälkeen.

Hallitukselle sote on eräänlainen kunniakysymys. Sitä on haluttu viedä eteenpäin, vaikka perustuslailliset ongelmatkin ovat olleet tiedossa.

Ahvenjärvi otaksuu, että perustuslakivaliokunnan torstaina toteamaan tilanteeseen on myös jollakin tavalla varauduttu. Toteuttamiskelpoisia, perustuslain vaatimukset täyttäviä malleja, on jo etukäteen hahmoteltu.

Soten kariutuminen tekisi tyhjäksi myös kaiken sen valmistelutyön, jota kunnissa ja maakunnissa on esityksen tiimoilta tehty. Pitkin maakuntia on sovittu palavereja sen aikataulun mukaan, että asia saataisiin vietyä läpi loppukauden aikana.

Sotea yritetään todennäköisesti sovitella perustuslakia vastaavaksi luopumalla viidestä sote-alueesta ja niihin perustavasta rahoitusmallista. Remontti jäisi maltillisemmaksi.

Yksi mahdollinen on 19-20 itsehallinnollisiin alueisiin perustuva malli. Siinä maakunnilla olisi verotusoikeus ja järjestämisvastuu sote-palveluista. Perustuslain mukainen voisi olla myös ns. yksiportainen hallintomalli, jossa suunnitellun kahden sijaan kuuluttaisiinkin vain yhteen kuntayhtymään. Kolmannessa tapauksessa valtio ottaisi ohjat sote-palveluiden järjestämisestä.

Ahvenjärven mukaan mahdollisissa malleissa erikoistason kustannuksia suitsittaisiin kehysbudjetoinnilla. Mallien heikkous liittyy kuitenkin siihen, että järjestämisvastuu ja rahoitus jäävät irralleen toisistaan.

– Kunnat joutuvat kaivamaan kuvettaan, kun järjestämisvastuussa olevalta taholta loppuvat rahat, hän sanoo.