– Jos Suomessa ei olisi ollut vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, olisimme takapajula. Kehitysmailla ei ole vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, toteaa kehitysyhteistyöjärjestö Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola osallistui KD:n kehitysyhteistyöseminaariin.

Fida International ry eli Fida on Suomen helluntaiseurakuntien vuonna 1927 perustettu lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö.

Voin rehellisesti sanoa, että kehitysyhteistyö kannattaa.

Hakola allekirjoittaa seminaarin toisen puhujan, Lempäälän kunnan kehitysjohtajan Timo Palanderin sanoman yritystoiminnan merkityksestä, mutta toteaa taloudenkin tarvitsevan kansalaisyhteiskuntaa.

– Kansalaisjärjestöt voivat ohittaa viralliset toimijat ja päästä sinne missä ihmiset ovat, kuuntelemaan heitä. Myös kansalaisyhteistyössä pyritään molemminpuoliseen hyötyyn. Me opimme kehitysmaan asukkailta ja saamme sisältöä elämään.

Kansalaisjärjestöjä harvoin haukutaan siitä, että ne olisivat tehottomia.

– Voin rehellisesti sanoa, että kehitysyhteistyö kannattaa, kommentoi Harri Hakola.

Hän ottaa esimerkiksi tansanialaisen albiinomiehen, joka sai oppinsa Fidan hanketoiminnassa ja lähti toimimaan albiinojen puolesta.

– Siitä on kyse, että ihmiset itse lähtisivät viemään eteenpäin asioita, jotka ovat heille itselleen tärkeitä.

Tai että Tansanian tytöt voivat käydä koulua, eivätkä joudu ihmisarvoa alentavaan työhön.

– Se merkitsee paljon. Yksittäiset ihmiset saavat sen muutoksen aikaan siellä.

Harri Hakola kertoo intialaisen tutkijan selvityksestä, jossa pohdittiin miksi kiinalaiset yritykset pärjäävät paremmin kuin intialaiset.

– Hän löysi yhden eniten eroa selittävän tekijän: kiinalaisilla oli parempi koulunkäynti, korkeampi lukutaitoa ja siksi kiinalaiset ymmärsivät paremmin esimerkiksi toimintaohjeita tehtaissa. Kirkot hoitavat noin 50% Afrikan koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Koulunkäynti voi poistaa esteitä yritystoiminnalta, toteaa Harri Hakola.