Eilen julkistettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusraportti kertoo, että jo lähes neljännesmiljoona suomalaista elää lähes kokonaan perustason sosiaaliturvan varassa. Suurin osa heistä on nuoria, 20–40 -vuotiaita.

Vuonna 2013 perusturvan varassa oli 4,3 prosenttia väestöstä eli 231 307 henkilöä. Vuonna 2011 perusturvan varassa oli 3,9 prosenttia väestöstä.

Perusturvan taso koheni hieman tällä nyt jo päättymässä olevalla vaalikaudella, mutta se on edelleen paljon vähemmän kuin mitä ihminen tarvitsisi elämiseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore raportti.

Raporttia tekemässä oli THL:n lisäksi asiantuntijoita Eläketurvakeskuksesta, Kelasta, Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Tilastokeskuksesta, Valtion taloudellisesta tarkastusvirastosta, Turun yliopistosta ja ministeriöistä.

Kokemusasiantuntijat ja kansanedustajat kommentoivat raportin tuloksia perjantaiaamuna eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa. Järjestäjinä olivat eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE, EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää -verkosto.

Kristillisdemokraatteja edusti perjantain tilaisuudessa kansanedustaja Leena Rauhala.

– Kokemusasiantuntijoiden ääni muistutti perusturvan selkeästä riittämättömyydestä, vaikka perusturvan taso onkin hieman noussut, Rauhala sanoo KD-verkkolehdelle.

Perusturvaa on korotettu viime vuosina noin yhdeksän prosenttia vuodesta 2011. Takuueläke tuli voimaan 2011, ja seuraavana vuonna nostettiin työttömyysturvan tasoa ja toimeentulotuen perusosaa. Viime vuonna korotettiin opintolainaa ja työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus. Asumistuki uudistettiin tänä vuonna, ja ansiotuloihin tuli suojaosuus. Lapsilisiä leikattiin kahdeksan prosenttia.

Viisi vuotta voimassa ollut laki velvoittaa seuraamaan perusturvan riittävyyttä. Perusturvalla tarkoitetaan pienintä sosiaaliturvaa työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntyessä.

Tämän turvan varassa on nyt 26 000 ihmistä enemmän kuin 2011. Vaikka turvan taso nousi kahdeksan prosenttia vuodesta 2011, se on edelleen liian alhainen, raportti toteaa.

Kuluttajatutkimuskeskus laski viime vuonna minimisummat, joilla voi elää kohtuullisesti. Se on yksinasuvalle asumismenojen jälkeen 675 euroa kuussa ja eläkeläiselle 605 euroa.

Kun takuueläke ei riitä, on sairaalla vanhuksella vaikeuksia lääkkeiden ostossa ja hoitopalvelujen käytössä.

Perusturvan varassa ei pääse näihin lukuihin, vaan turva jää 71 prosenttiin minimistä: 479 euroon kuussa asumismenojen jälkeen yksin asuvalle ja 430 euroon eläkeläiselle.

– Nostin perjantain paneelissa Pirkkuparlamentissa esiin ne, jotka kokevat elämänlaatunsa kaikkein heikoimmaksi: työttömät, joiden työttömyys pitkittyy ja työkyvyttömyyseläkeläiset, sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset, jotka sairastavat paljon, asuvat yksin ja ovat yksinäisiä.

– Silloin kun takuueläke ei riitä, on sairaalla vanhuksella vaikeuksia lääkkeiden ostossa ja hoitopalvelujen käytössä. Monella rahat eivät riitä ruokaankaan.

– Muistutin myös perheiden tilanteesta. Lapsiköyhyys on lisääntynyt erityisesti suurien perheiden kohdalla. Tästähän pidimme ääntä jo lapsilisäleikkausten yhteydessä. Huoli on paitsi perusturvan riittämättömyydestä myös palvelujen saatavuudesta, Rauhala lisää.

Perusturva on paljon pienempi kuin keskimääräinen palkka. Keskipalkkaiselle jää asumisen jälkeen käyttöön lähes 2000 euroa kuussa.

– Tämä on merkittävä ero. Heikossa asemassa olevien ääntä on kuultava, ja heidän auttamisekseen tarvitaan monen toimialan yhteistyötä, muistuttaa kansanedustaja Leena Rauhala.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on kiinnittänyt keskipalkan ja perusturvan  eroon huomiota jo pari kertaa. Ensin se havaitsi eron Suomen raporteista pari vuotta sitten. Helmikuun alussa se ilmoitti, että taso on liian alhainen.

Ilmoitus oli ratkaisu suomalaisen järjestön kanteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa Suomi katsoi, että komitea oli laskenut perusturvan tason väärin.

Ministeriön tilaama ja eilen torstaina julkaistu raportti tuli samaan tulokseen kuin komitea.

Mikä perusturva?

Perusturvaan katsotaan kuuluvaksi Kelan myöntämät etuudet työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen johdosta. Perusturvaa täydentävät asumisen tuet ja toimeentulotuki.