Ministerigallup kuvastaa puolueiden voimasuhteita

4.3.2015 klo 11:07 Uutiset Samuli Rissanen

Sisäministeri Päivi Räsäsen heikko sijoitus ministerigallupissa kertoo politiikan tutkijan mukaan puolueen pienuudesta ja ministerin vahvoista, mielipiteitä jakavista kannanotoista.

Suurten puolueiden ministerien menestyminen YLE:n Taloustutkimuksella teettämässä ministerigallupissa selittyy Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railon mukaan helposti.

– Tämäntyyppinen gallup kertoo puolueiden välisistä voimasuhteista. Suuret menestyvät, pienet eivät niinkään.

Annetaan seiska, kun nelosta tai kymppiä ei viitsitä antaa

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan sijoitus ministereiden kärjessä (arvosana 7,4) paljastaa myös sen tosiasian, että ulkopolitiikan saralla on suomalaisia yhdistävää konsensusta, joka on vain vahvistunut kansainvälisten kriisien aikana. Samasta syystä hyviä arvosanoja kyselytutkimuksissa on napsinut myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Sisäministeri Päivi Räsäsen heikko sijoitus (arvosana 6,1) selittyy osin eduskunnan pienimmän puolueen asemalla, toisaalta myös Räsäsen henkilöllä.

– Eihän se julkisuuskuvakaan tyhjästä synny, Railo muistuttaa.

Hänen mielestään Räsäsen vahvat kannanotot sukupuolineutraaliin avioliittolakiin liittyen ovat saattaneet viime aikoina rokottaa suosiota. Räsäsen kohdalla julkinen kuva on kuitenkin vaihdellut kauden aikana. Esimerkiksi kuntavaalien alla syksyllä 2012 sisäministeri sai Railon mukaan runsaasti myönteistä julkisuutta lääkäritaustansa vuoksi.

Railo ei pidä ihmeellisenä, että Kristillisdemokraattien oma kuva Räsäsen suoriutumisesta on tyystin toisenlainen. Ministerin esikunta on tänä talvena koonnut puolueen saavutukset hallituksessa vihkoseksi, johon kertyi liki 20 sivua. Räsäsen ahkeruutta ja osaamista on kiitelty. Railon mukaan kyse on normaalista tilanteesta, joka vallitsee kaikissa puolueissa.

– Jokaisessa puolueessa eletään tässä mielessä omassa kuplassa. Kuilua omakuvan ja julkisuuskuvan välillä ei voi kuroa umpeen millään, tutkija arvioi.

Tämäntyyppisille galluptutkimuksille on tutkijan mukaan kysyntää ainakin sen vuoksi, että kouluarvosanan antaminen on suoraviivaista ja tuottaa helppolukuisen ja -tajuisen lopputuloksen. Välttämättä tuloksen ja todellisuuden välillä ei kuitenkaan ole sen enempää yhteyttä.

Kouluarvosanan antaminen ministereille on osoittautunut kyselyssä myös jonkin verran haastavaksi tehtäväksi. Railon mukaan arvosanojen skaala 6,1-7,4 kielii siitä, ettei ihmisillä ole ollut vahvaa kuvaa ministerien todellisesta suoriutumisesta.

– Annetaan seiska, kun nelosta tai kymppiä ei viitsitä antaa.