Raittiustyöstä ehkäiseväksi päihdetyöksi

10.3.2015 klo 11:50 Kolumnit Leena Rauhala

Suomessa alkoholi ja huumeet löytyvät monien inhimillisten kohtaloiden takaa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa päihteiden taloudellisetkin kustannukset usein nousevat aiheellisesti esiin. Nämä on arvioitu vuosittain noin 1,6 miljardin euron suuruisiksi, josta suurin osa koostuu alkoholin ongelmakäytöstä. Myös huumeiden osuus on kasvanut merkittävästi, esimerkiksi opioidien ongelmakäytön yleisyys oli vuonna 2012 tuplaantunut vain viidessä vuodessa. Huolestuttavasti päihteiden käyttö on lisääntynyt eniten nuorten ja naisten keskuudessa.

THL:n tilastot kertovat, että ehkäisevään päihdetyöhön käytetään vain 1% edellä mainituista kustannuksista. Painotus on siis voimakkaasti haittojen korjaamisessa, mistä kertoo sekin että ennaltaehkäisevää työtä tekee tällä hetkellä vain kaksi kolmasosaa kunnista. Työtä on ohjannut vuonna 1982 voimaan tullut raittiustyölaki, jonka vaikutus on monessa kunnassa jäänyt vähäiseksi.

Huolestuttavasti päihteiden käyttö on lisääntynyt eniten nuorten ja naisten keskuudessa.

Meneillään olevassa lakiuudistuksessa raittiustyölaki muuttuu laiksi ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Muutoksessa lain kieliasua tarkistetaan, mutta sisällölliset muutokset jäävät vähäisiksi. Työn vaikuttavuutta on lisättävä suunnitelmallisuudella ja ottamalla ennaltaehkäisevä päihdetyö selkeästi osaksi kuntien hyvinvointipalveluja. Kunnille ei kuitenkaan tule entistä vahvempaa velvoitetta esimerkiksi ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaan henkilön nimeämiseen tai erilaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

Meneillään olevassa sote-uudistuksessa korjaavat toimenpiteet tulevat sote-alueiden vastuulle, mutta ehkäisevä päihdetyö jää kuntien vastuulle. Hyvää yhteistyötä tarvitaan, jotta ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta saadaan lisättyä, päihdehaittakustannuksia vähennettyä ja ennen kaikkea niin päihteiden väärinkäyttäjien kuin heidän läheistensäkin inhimillistä hätää lievitettyä.

Ylös