Joka niemeen, notkoon, saarelmaan

12.3.2015 klo 06:30 Pääkirjoitukset Kristiina Kunnas

Eduskunnan vaalikauden viimeistä istuntoviikkoa vietetään parhaillaan. Sen päätyttyä kansanedustajat pääsevät vihdoin aloittamaan täysipäiväisen vaalikampanjoinnin.

Koko kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on uudelleen ehdolla. Eduskunnan muissa puolueissa on paljon luopujia.

Kristillisdemokraateilla on Pirkanmaalla hieman erityinen tilanne, kun ehdolla on peräti kaksi istuvaa kansanedustajaa: Leena Rauhala viidennelle ja Sauli Ahvenjärvi toiselle kaudelleen.

Satakunnasta vaaliliiton ja hyvän äänimäärän turvin 2011 eduskuntaan ponnisti tekniikan tohtori ja merimiesten opettaja Sauli Ahvenjärvi. Satakunnan äänikynnys on kuitenkin kannatukseen nähden niin korkea, ettei Ahvenjärvellä ilman vaaliliittoa ollut toivetta uusia paikkaansa.

Pirkanmaalla uskaliaimmat ovat nyt alkaneet puhua kahdesta läpimenijästä. Vähemmän rohkeat ovat toivoneet, että vaalityö voitaisiin tehdä sovussa ja hyvässä hengessä kaikkien pätevien ehdokkaiden kesken.

Jokaiseen läpimenoon tarvitaan ankara ja innostava vaalityö.

Vaalien ehdokaslistat on jo jätetty. Viime hetken ihmettä puolue ei valitettavasti saanut. Sellainen olisi voinut olla jonkun hämmästyttävän suositun julkkiksen saaminen ehdolle vaikkapa Helsingin, Varsinais-Suomen tai Oulun vaalipiiriin, joissa on jo monta kertaa jääty kirpaisevasti ilman omaa kansanedustajaa.

Puolueen järjestöpäällikkö Mikko Rekimies on taitava laskimen käyttäjä. Hän on kalkyloinut, millä tavoin KD voisi saavuttaa vaalitavoitteensa kahdeksan kansanedustajaa.

Laskelma on miellyttävä. Juuri näin puolueväki haluaisikin tapahtuvaksi: että paikkansa säilyttäisivät ne vaalipiirit, joissa paikka ennenkin oli; ja että tämän lisäksi tapahtuisi vielä ihme muutamassa uudessa vaalipiirissä.

Mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa!

Kannatuslukujen valossa Kristillisdemokraattien tilanne ei ole ruusuinen. Yksikään paikka ei ole kirkossakuulutettu.

Jokaiseen läpimenoon tarvitaan ankara ja innostava vaalityö. Äänet on kerättävä ja kannattajat  vakuutettava jokaisen vaalipiirin kaikissa kunnissa.

Ehdokkaiden – sekä tärkeämpääkin tärkeämpien tukijoukkojen – on jaksettava mennä joko niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Vaikka somen tarjoamat mahdollisuudet ovat älypuhelinten lisääntymisen myötä harpanneet jättiaskeleen viime eduskuntavaaleista, ei virtuaalivälittäminen edelleenkään vastaa aitoa kohtaamista. Tykkäyksiä ja peukutuksia voi olla helppo kerätä verkossa. Mutta vasta se ehdokas pärjää, joka tulee oikeasti tykätyksi ihmisten parissa kiertäessään.