Yli 200 miljoonaa kristittyä vainotaan uskonsa vuoksi maailmalla, mutta Euroopassa kristityistä on tulossa hiljaisia todistajia. Suomessa on uskonnonvapaus, mutta se mielletään usein negatiivisesti vapaudeksi uskonnosta.

Kristityt ovat maailmalla kaikkein vainotuin uskontoryhmä. Stefanus-Lähetys ry:n lähetysjohtaja Juhani Huotarin mukaan 80 prosenttia kaikesta uskontoperäisestä vainosta kohdistuu nimenomaan kristittyihin. Vainon kohteena on tälläkin hetkellä yli 200 miljoonaa kristittyä.

Pahin tilanne on Aasian totalitaarisissa ja islamilaisissa yhteiskunnissa sekä Pohjois-Afrikassa. Pohjois-Korea, Somalia, Afganistan, Iran ja Jemen ovat listan kärjessä. Kristittyjä vainotaan kuitenkin yhä enemmän myös niissä Afrikan valtioissa, joihin kristinusko ehti jo levitä laajasti. Tilanne on ollut pikemminkin pahenemaan kuin paranemaan päin.

– Tämä aihe ei kuitenkaan näytä kiinnostavan mediaa. Uutisointi on ilmiöön laajuuteen nähden todella vähäistä, Huotari sanoo.

Ankarimmista vainoista kärsivissä maissa kristityt joutuvat kohtamaan ääriryhmien hyökkäyksiä ja terroritekoja. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Syyria. Vihamielisissä maissa valtiovalta puolestaan provosoi vainoja kristittyjä kohtaan esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Aasian muslimimaissa, Kiinassa ja Intiassa. Huotarin mukaan kristittyjä vainotaan etnisistä ja uskonnollista, mutta myös poliittisista syistä. Kristittyjen vaikutusvallan ei haluta kasvavan yhteiskunnassa.

Euroopassa on valittu vakaumusten tasa-arvo osittain islamin haastamana

Stefanus-Lähetyksen tehtävänä on tukea vainottuja kristittyjä lähettämällä Raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta sekä radio-ohjelmia kristityille heidän omalla kielellään. Yhdistys avustaa kristittyjen marttyyrien perheitä, järjestää tukiprojekteja ja tiedottaa maailmalle kristittyjen vainoista.

– Rukoilkaa vainottujen kristittyjen puolesta, Huotari kehoittaa.

Hän viittaa heprealaiskirjeen 13.luvun kohtaan: ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itsekin heidän kanssaan vangittuina”.

Suomessa uskonnonvapautta pidetään itsestään selvänä. Jopa niin selvänä, että se tulkitaan usein negatiivisesti, vapaudeksi uskonnosta. Tällöin korostetaan jokaisen oikeutta olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, kuten kouluissa jumalanpalveluksiin tai varusmiespalveluksessa kenttähartauksiin.

Kansanedustaja Jouko Jääskeläisen mukaan uskonnonvapaus voitaisiin mieltää myös positiivisesti eli vapauteen uskoa ja harjoittaa uskontoa. Jääskeläinen muistuttaa, että esimerkiksi kouluissa on lupa joulukuvaelmaan, virteen ja rukoukseen.

Kolmas tapa tulkita uskonnonvapautta on niin sanottu vakaumusten tasa-arvo eli valtio suhtautuu tasapuolisesti kaikkiin katsomuksiin.

Jääskeläisen mukaan Euroopassa on valittu vakaumusten tasa-arvo osittain islamin haastamana.

– Ajatellaan, että islamin haasteeseen vastataan parhaiten vakaumusten tasa-arvolla, mutta on sillä myös maanosan kristillistä perintöä heikentävä vaikutus, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa eurooppalaisesta kristitystä onkin tulossa niin sanottu hiljainen todistaja, jonka vakaumus ei näy eikä kuulu julkisuudessa.