Kymmenen vuoden tähtäimellä Suomesta pitäisi saada turvallinen, yritteliäs, perheitä tukeva ja taloudellisesti menestyvä. Lähivuodet ovat kuitenkin sopeutusten aikaa.

Kristillisdemokraattien vastaukset hallitustunnustelija Juha Sipilän kysymyksiin kuvastavat laajasti puolueen jo omissa vaaliohjelmissaan esittämiä näkemyksiä. Vastausten valossa voidaan kuitenkin kurkistaa jo vuoteen 2025. Kymmenen vuoden tähtäimellä Kristillisdemokraattien visiona on perheystävällinen, taloudellisesti menestyvä ja yritteliäs Suomi. Sitä voisi kutsua myös kristillisille arvoille rakentuvaksi lähimmäisyhteiskunnaksi.

Vappuviikonlopun aikana Kristillisdemokraattien leirissä varaudutaan vastaamaan vielä tarkentavia kysymyksiin ja käymään kahdenvälisiä keskusteluja hallitustunnustelijan kanssa

Vision toteuttaminen vaatii rohkeutta uudistaa rakenteita ja terävöittää kilpailukykyä. Rakenteellisista toimista keskeisin on sote-uudistus, jonka on pidettävä sisällään sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että perus- ja erikoispalveluiden integraation ja lähipalvelut.

Vastauksissa Kristillisdemokraatit nostavat perhepolitiikan päätöksenteon keskiöön. Kestävän kehityksen edellytys on lapsimyönteinen väestö- ja perhepolitiikka. Tämä huomioidaan paitsi perheiden valinnanvapauden, myös verotuksen ja tulonsiirtojen osalta.

Seuraavat vuodet Kristillisdemokraatit sopeuttaisivat valtion taloutta. Puolue luottaa Valtiovarainministeriön tilannekuvaan ja sen pohjalta esitettyyn kuuden miljardin sopeutustarpeeseen. Sopeutukset jaksotetaan kuudelle vuodelle. Keskeisimpänä keinona pidetään rakenteellisten uudistusten ajoittamista alkukaudelle, jotta säästöjä kertyisi jo loppukaudesta. Rakenteelliset uudistukset ulotettaisiin kaikille hallinnonaloille.

Elinärkeä keino on kasvun ja työllisyyden tukeminen. Työllisyyden nostaminen vaatii yrittäjyyden edellytysten parantamista, byrokratian ja työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamista, lisää joustoa työmarkkinoille, maltillisen palkkaratkaisun sekä oikein kohdennettuja julkisia investointeja.

Kokonaisveroasteessa ei ole Kristillisdemokraattien mielestä enää kiristämisen varaa. Pitkällä aikavälillä on tarkoituksenmukaista pikemminkin alentaa kokonaisveroastetta. Kevennykset pitäisi KD:n mukaan suunnata pieni- ja keskituloisille sekä lapsiperheisiin. Merkittävä osa Kristillisdemokraattien vastauksista keskittyy yrittäjyyden edistämiseen. Huojennuksia olisi luvassa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden kynnystä työllistämiseen madallettaisiin. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa haluttaisiin parantaa esimerkiksi työttömyys- ja sairausjaksojen varalta.

Yksi tärkeä yrittäjyyttä ja talouden toimeliaisuutta edistävä keino liittyy sääntelyn purkamiseen. Normitalkoista on Juha Sipilän kysymyspatteristossa oma lukunsakin. Kristillisdemokraattien mielestä lupaprosesseja on tehostettava ja kehitettävä asiakasystävällisemmäksi. Viranomaistenkin yhteistyötä on parannettava ja siirryttävä mahdollisuuksien mukaan sähköiseen asiointiin yhden luukun periaatteella, ettei samoja tietoja joudu antamaan toistuvasti.

Eurokriisin hoidossa Kristillisdemokraatit kannattavat jäsenmaiden vastuun lisäämistä omasta taloudestaan. Pääpaino EU-politiikassa on oltava sisämarkkinoiden kehittämisessä ja sen estämisessä, että yhteisvastuun ja liittovaltion elementtejä kasvatettaisiin. Puolue suhtautuu kriittisesti myös pankkiunionin ulottamiseen koskemaan talletussuojaa.

Maahanmuuttopolitiikasta Kristillisdemokraateilla on neljän vuoden käytännön meriittejä Päivi Räsäsen hoitaman ministerisalkun myötä. Suomi on tehnyt inhimillistä, mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. KD ei pienentäisi vakiintuneita pakolaiskiintiöitä, mutta tehostaisi oleskelulupaprosessia edelleen. Rikostapauksissa karkotus olisi voitava panna täytäntöön nopeutetusti. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta pitäisi myös kehittää ja ottaa ulkomailla hankittu ammattiosaaminen paremmin hyötykäyttöön.

Suomen ulkopolitiikan perustana ovat hyvät kahdenväliset ja kansainväliset suhteet, Pohjoismainen yhteistyö, vahva vaikuttaminen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, NATO-kumppanuus ja uskottava maanpuolustus. Suomen ja Venäjän välillä on ylläpidettävä edelleen hyviä kahdenvälisiä suhteita.

Suomen uskottava turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on Kristillisdemokraattien mielestä riippuvainen puolustusvoimien toimintakyvystä. Jatkossakin tarvitaan uskottavat ja ajanmukaiset puolustusvoimat. Puolustusvoimille on seuraavalla vaalikaudella annettava tehtäväksi ilmavoimien ja merivoimien 2020-luvulla vanhenevan kaluston korvaamisen valmistelu.

Poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä puolustusvoimien määrärahoja on korotettava. Kristillisdemokraattien mielestä on huomioitava, että mahdolliseen ulkoapäin kohdistuvaan turvallisuusuhkaan ovat vastaamassa ensin sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset, joten riittävät poliisin ja rajavalvonnan resurssit on nähtävä keskeisenä osana puolustuskykyä.

Kristillisdemokraatit kannattavat biojalostamoiden, bioenergian sekä muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkoenergian, edistämistä. Esimerkiksi sähköä ja lämpöä tuottavien uudenaikaisten hakevoimaloiden ja biokaasulaitosten määrää voidaan lisätä siirtämällä niille tukea, jota nyt annetaan uusille tuulivoimaloille.

Energiaomavaraisuutta parannetaan lisäämällä energiatehokkuutta ja kotimaisten energialähteiden kuten hakkeen ja turpeen käyttöä sekä siirtymällä pois ilmaston kannalta pahimpien fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen ja öljyjalosteiden käytöstä.

Kristillisdemokraatit vastasivat hallitustunnustelija Juha Sipilän tiistai-iltana julkistamiin kysymyksiin annetun aikarajan puitteissa tänään. Sipilä ottaa kysymystensä avulla selvää siitä, miten puolueet suhtautuvat keskeisiin kysymyksiin tulevalla hallituskaudella.

Vappuviikonlopun aikana Kristillisdemokraattien leirissä varaudutaan vastaamaan vielä tarkentavia kysymyksiin ja käymään kahdenvälisiä keskusteluja hallitustunnustelijan kanssa. Hallitustunnustelijan on määrä ilmoittaa ensi viikon puolivälissä hallituspohja, jonka kesken viralliset hallitusneuvottelut käynnistyvät.

Sipilä on ilmoittanut tavoitteekseen koota Suomeen enemmistöhallitus toukokuun aikana.