Räsänen kiittelee perhepolitiikan lisäämistä ministerisalkkuun, mutta koulutukseen kohdistuvat rajut leikkaukset ja sisäinen turvallisuus mietityttävät väistyvää sisäministeriä.

Hallitusohjelma saa Kristillisdemokraateilta alustavan hyväksynnän, sillä se sisältää runsaasti kannatettavia esityksiä ja tavoitteita, joita myös Kristillisdemokraatit ovat esittäneet.

Toivon, että uusi hallitus harkitsee tarkkaan, minkä arvon se antaa suomalaisten arjen turvallisuudelle

KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää myönteisenä sitä, että hallitukseen nimetään perheministeri, vaikka erityisiä lapsiperheitä tukevia esityksiä ei ohjelmasta löydykään.

Hallitus päätyi rajaamaan subjektiivista päivähoito-oikeutta niissä tapauksissa, joissa toinen vanhempi on kotona. Vastaavanlaisia avauksia on kuultu Räsäsenkin suusta.

– Talouden tasapainottaminen ja leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta koulutukseen kohdistettujen leikkausten kokoluokka on yllättävä, koska kaikki puoluejohtajat lupasivat ennen vaaleja, ettei koulutuksesta leikata, Räsänen sen sijaan huomauttaa.

Väistyvä sisäministeri on huolissaan myös poliisin, rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen henkilöstön asemasta. Vaikka hallitus omien sanojensa mukaan panostaa sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta huolehtimiseen, on lisäsatsaus jäämässä vaatimattomaksi. Määrärahoihin esitetään vain 50 miljoonan euron lisäystä. Räsänen pitää hämmästyttävänä, että kaavailtu lisäys on puolet pienempi kuin mitä kaikki puolueet sopivat parlamentaarisessa työryhmässä ennen vaaleja.

– Kun hallitus esittää vielä toimintamenosäästöjä kaikille hallinnonaloille, edessä näyttää olevan poliisin, rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen henkilöstön vähentäminen. Toivon, että uusi hallitus harkitsee tarkkaan, minkä arvon se antaa suomalaisten arjen turvallisuudelle, Räsänen evästää.

Puoluesihteeri Asmo Maanselkä puolestaan ihmettelee hallituksen kahta eri säästölistaa, suoria ja ehdollisia leikkauksia.

– Hallitustunnustelija Juha Sipilä jo kerran yritti yhteiskuntasopimusta. Se ei silloin onnistunut. Lopputuloksena sanottiin, että pitää leikata enemmän. Sipilä söi siis heti sanansa, kun sopeutustoimenpiteitä kaatuneesta yhteiskuntasopimuksesta ei tullutkaan, Maanselkä kirjoittaa tuoreessa blogissaan.

Hänen mielestään ainoa johtopäätös on, että rohkeutta välttämättömään sopeutukseen ei riittänytkään. Maanselkä ennakoi, että ellei yhteiskuntasopimusta toisellakaan yrittämällä saada aikaan, niin sitten leikataan lapsilisistä 120 miljoonaa ja monesta muustakin miljardin verran.

Maanselän mielestä työmarkkinajärjestöjen kiristäminen konkreettisella säästölistalla on historiallista sanelupolitiikkaa. Kaikkein kipeimmille säästöille halutaan löytää syyllinen hallituspuolueiden ulkopuolelta.

– Valtionvarainministeri voi puheissaan mennä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn saamattomuuden taakse. Syntipukki on löytynyt, hän sanoo.

Maanselkä havainnoi myös, ettei perussuomalaisten lupaamia 300 miljoonan säästöjä maahanmuuton kustannuksista  ja EU-jäsenmaksuista löydy säästölistalta.

– Vastuunpakoilu näyttää vaivaavan Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinia. Vaalituloksen perusteella valtionvarainministerin salkku olisi kuulunut hänelle, Maanselkä muistuttaa.

KD:n puoluesihteeri arvioi, että tulevat säästöpäätökset hirvittävät Soinia niin paljon, että painavampi salkku annettiin suosiolla hallituksen pienimmälle puolueelle.