Puhemieheksi valittu Maria Lohela kerää sympatiaa ja vastustusta

30.5.2015 klo 06:50 Uutiset Kristiina Kunnas

Perussuomalaisten Maria Lohelan, 36, valinta eduskunnan puhemieheksi on herättänyt sekä myönteistä huomiota että negatiivista vastustusta. Lohelan menneisyyden sanomiset on kaivettu esiin.

Turkulainen toisen kauden kansanedustaja Maria Lohela oli Timo Soinin yllätysvalinta ehdokkaaksi puhemiehistöön.

Eduskunnan puhemieheksi perjantaina valittu Lohela, 36, on Suomen nuorin rouva puhemies. Hän on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti, jonka pääaineena on ollut englannin kieli ja tulkkaus.

– Tehtävä on todella suuri ja tärkeä. Suhtaudun siihen äärimmäisen vakavasti. Uskon, että iästäni huolimatta minä kyllä siihen tehtävään kykenen.Iällä ei ole merkitystä tehtävään tarttumisessa vaan oikeanlaisessa asenteessa, Lohela kommentoi Ilta-Sanomille ennen virallista valintaansa.

Nivalalaissyntyinen Lohela asuu aviomiehensä kanssa Turun Varissuolla, suuressa kaupunginosassa, jossa lasketaan olevan ainakin 40 kansallisuutta. 36% asukkaista on maahanmuuttotaustaisia.

Lohelan menneisyyden sanomiset muslimeista ja möröistä kaivettiin puhemiesvalinnan myötä esiin. Lohela on todennut, että menneisyyttään ei voi kirjoittaa uusiksi, mutta että ihminen muuttuu elämän myötä.

Yhteiskunta voi olla vakaa ja hyvinvoiva vain, jos sen yksilöiden välillä on keskinäinen kunnioitus.

Muutama kuukausi sitten hän kirjoitti uskonnon- ja uskonvapaudesta sekä kristittyjen vainoista Kepan vieraskolumnistina.

– Suomen perustuslaki takaa oikeuden uskonnon ja omantunnon vapauteen. Uskonnonvapautta turvataan lisäksi uskonnonvapauslailla. Valitettavasti asiat eivät ole kaikkialla yhtä hyvin. Suuri osa maailman ihmisistä asuu uskonnonvapautta vahvasti rajoittavissa maissa.

– Syrjintä ja väkivalta erityisesti kristittyjä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi, Lohela jatkoi kolumnissaan.

– Open Doors -järjestön mukaan kristittyjen vainot ovat erityisen yleisiä islamilaisissa maissa ja yhteisöissä, joissa uskonto, kulttuuri ja kansallinen identiteetti ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Järjestön mukaan kasvava ääri-islamismi on toisiin uskontoihin kohdistuvan vainon syy lähes 40 maassa. Ääri-islamilaisten vaino kohdistuu erityisesti niihin, jotka ovat kasvaneet islamilaisissa yhteisöissä ja kääntyneet sen jälkeen kristityiksi.

Lohela muistutti kolumnissaan, että kristittyjen vainoihin on mahdollista puuttua kehityspolitiikan avulla.

– Suomen on Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka -julkaisun ehdotuksen mukaisesti mahdollista pyrkiä kehitysyhteistyön avulla takaamaan avunsaajamaiden kristityn väestön oikeus saada tietoa omista perus- ja ihmisoikeuksistaan. Suomen panoksella ja erityisesti kehitysapuun liittyvän tulosvastuun avulla on myös mahdollista vahvistaa viranomaisten ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanoa ja seurantaa.

– Uskonnonvapauden edistäminen on järkevä satsaus tulevaisuuteen. Kuten Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka -julkaisussa todetaan, uskonnonvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen välillä on toisiaan vahvistava yhteys. Syrjintä uskonnon perusteella on yhteiskuntaa köyhdyttävää ja kestävän kehityksen este, Lohela kirjoittaa Kepan kolumnissaan.

– Yhteiskunta voi olla vakaa ja hyvinvoiva vain, jos sen yksilöiden välillä on keskinäinen kunnioitus, Maria Lohela päättää kirjoituksensa.

Ylös