Useissa ruokatottumuksissa havaittiin ammattiaseman mukainen hierarkkinen järjestys. Ruokatottumuksissa sosioekonomiset erot ovat säilyneet 2000-luvulla ennallaan, mutta liikunnassa erot ovat kasvaneet.

Ruokatottumusten sosioekonomisten ryhmien väliset erot säilyivät 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ennallaan, mutta liikunnan erot kasvoivat. Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa tänään (16.6.) tarkastettavasta kansanterveystieteen väitöskirjasta.

Korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttivät useammin esimerkiksi tuoreita vihanneksia ja kalaa kuin alemmassa asemassa olevat. Vähärasvaisen tai rasvattoman maidon käytössä eroja ei kuitenkaan ollut, ja alemmassa ammattiasemassa olevat naiset puolestaan käyttivät enemmän täysmaitoa ja lihaa tai lihajalosteita kuin korkeammassa asemassa olevat naiset.

Liikunnan sosioekonomiset erot syntyivät siksi, että seurannan aikana korkeassa ammattiasemassa olevat naiset lisäsivät liikuntaa, ja toisaalta työntekijäasemassa olevat miehet vähensivät liikuntaa enemmän kuin ylemmissä ammattiasemissa olevat miehet.

Sekä miehillä että naisilla taloudelliset vaikeudet olivat voimakkaimmin yhteydessä seurannan aikana tapahtuneeseen painonnousuun. Naisilla painonnousuun oli yhteydessä myös alhainen koulutustaso.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ruokatottumusten, liikunnan ja painon sosioekonomisia eroja ja muutoksia keski-ikäisillä Helsingin kaupungin työntekijöillä vuosina 2000–2002 ja vuonna 2007. Vuosina 2000 – 2002 kyselyyn vastasi 8 960 työntekijää ja vuonna 2007 vastaajia oli 7 332.