Uskonnonopetuksesta povataan kiistaa Suomen hallituksen pöydälle. Hallitus on luvannut lisätä liikunnan määrää peruskouluihin yhden tunnin verran. Uskonnonopetus voi joutua uudelleen leikkuriin. Uskonnonopetuksesta kiistely on jatkunut jo yli sadan vuoden verran. Aina kiistoja ei ole pystytty ratkaisemaan rauhanomaisesti, vaan asiasta on taisteltu jopa verissä päin.

Meksikossa käytiin pitkä ja verinen vallankumous vuosina 1910 – 1920 jonka jälkeen vasemmistolaiset voimat saivat vallan. Vuonna 1917 säädetyn perustuslaki kielsi uskonnon harjoittamisen kirkkojen ulkopuolella. Myös uskonnonopetus kiellettiin. Toimenpide johti maan uudelleen sisällissotaan. Puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertoo miten veriseksi yhteenotto muuttui.

– Uskonnonopetuksen kieltäminen sai Meksikon piispat kovaan vastarintaan. Jumalanpalveluksien pito kirkoissa keskeytettiin. Se aloitti Christero -kapinan.
– Vuonna 1929 Cristerosilla oli 50 000 taistelijaa. 5000 taistelijaa kuoli taisteluissa tai teloitettiin. Myös Cristero taistelijat syyllistyivät sodassa julmuuksiin ja terroritekoihin viattomia siviileitä kohtaan. Moni valtion maalaisopettaja koki loppunsa Kristuksen sissin käsissä.

Kapinaa muistellaan Vatikaanissa kuitenkin uskonnonvapauden voittona. Vatikaani on julistanut osan vastarintaliikkeen taisteluissa kuolleista aseettomista papeista pyhimyksiksi.

– Kapina loppui vasta vuonna 1929 kun Meksiko sai uskonnolle myönteisen presidentin, joka perui uskonnonvapautta sortavat lait. Sisällissodassa ehti kuolla jopa neljännesmiljoona ihmistä.

Aseellisesta taistelusta luovuttiin. Meksikolaisten uskonnonvapautta alkoi puolustaa demokraattisesti kristillisdemokraattinen puolue PAN Partido Acción Nacional vuonna 1939.