Valtion velkataakka lisääntyy ensi vuonnakin kuudella miljardilla ja se ylittää pian 100 miljardin rajapyykin.

Valtiovarainministeriö on julkaissut ensi vuoden budjettiehdotuksensa kokonaisuudessaan. Se on keskiviikkona annettujen päälinjojen mukainen. Nettosäästöjä tähän vuoteen verrattuna kertyy 900 miljoonaa euroa.

Suurimmat leikkaukset kohdistuvat kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus jääkin 0,35 prosenttiin bruttokansantulosta ensi vuonna. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön on suunnitteilla peräti 43 prosentin leikkaukset.

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (KEPA) mielestä budjettiesitys kertoo kehityspolitiikan suunnanmuutoksesta: Maailman köyhimmiltä siirretään rahaa yrityksille.

Merkittäviä säästötoimia kohdistuu lisäksi opetukseen ja korkeakouluihin, sairaanhoitokorvauksiin ja valtionhallinnon toimintamenoihin sekä etuuksien indeksikorotuksiin.

Terveyspalvelualan liitto ja lääkäripalveluyritykset pitävät sairausvakuutuskorvausten alasajoa sote-sirkuksen pohjanoteerauksena.

Saajapuolella ovat pieni- ja keskituloiset, joiden ansiotuloverotus kevenee hieman. Voittajiin kuuluvat myös takuueläkeläiset, omais- ja perhehoitajat sekä sisäinen turvallisuus ja puolustus, johon kohdistetaan 50 miljoonan lisäpanostus.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja viime hallituskauden sisäministeri Päivi Räsänen on kuitenkin arvioinut, että sisäministeriön saama määräraha ei kuitenkaan riitä pitämään poliisimiesten määrää nykyisellä tasolla.

Rahaa valtion kassaan kerätään lisäksi tupakka-, ajoneuvo,- jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korottamalla. Myös asiakasmaksuihin ja rikesakkoihin on luvassa korotuksia. Asuntolainan korkojen vähennystä pienennetään ja solidaarisuusveroa jatketaan.

Valtion velkataakka kasvaa säästötoimista huolimatta noin kuudella miljardilla eurolla kuluvasta vuodesta 106 miljardiin euroon.

Vaikka budjettialijäämän arvioidaan hieman pienenevän, on valtion talousarvioehdotus silti ensi vuonnakin 5,3 miljardia euroa miinuksella.