– Tällaista romahdutusta ei pidä kehitysyhteistyön rahoituksessa tehdä. Tekemällä leikkaukset maltillisesti ne voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähin vahingoin, vaatii Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (kd) pitää Sipilän hallituksen vaatimia jättimäisiä leikkauksia eettisesti kestämättöminä.

Kristillisdemokraatit yhtyy Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomukseen, joka vaatii kohtuullisuutta kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksiin.

Kansalaisjärjestöt joutuvat luopumaan suuresta osasta arvokasta avustustyötään. Sadat tuhannet, jopa miljoonat avun tarvitsijat kärsivät. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset kärsivät eniten.

KD haluaa, että erityisesti turvattaisiin kansalaisjärjestöjen rahoitus, josta hallitus esittää nopealla aikataululla leikattavaksi 49 miljoonaa euroa. Hallitus vähentäisi ensi vuonna järjestöjen rahoituksesta 43 prosenttia.

– Tällaista romahdutusta ei pidä tehdä. Menoja joudutaan leikkaamaan, mutta tekemällä leikkaukset maltillisesti ne voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähin vahingoin ja maksimoida jo tehdyn työn tuloksellisuus ja vaikuttavuus, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman toteaa.

Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on poistumassa yhteensä 400 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön budjettiesitys leikkaa kehitysyhteistyöstä 200 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnfundin pääomittamiseen siirtyy 90 miljoonaa euroa lisää, 40 miljoonaa euroa muutetaan lainapohjaiseksi avuksi ja päästökauppavarojen tuotto, noin 70 miljoonaa euroa, leikataan kehitysyhteistyöltä.

Valtiovarainministeriö jopa esittää 30 miljoonaa euroa hallitusohjelman yli meneviä säästöjä ja  kaikki säästöt toteutettaisiin pikaisella aikataululla jo ensi vuonna, mikä on tullut shokkiuutisena kansalaisjärjestöille.

–  Pakolaiskriisin pahetessa ja avun tarpeen kasvaessa tämä on vastuutonta. Kansalaisjärjestöt joutuvat luopumaan suuresta osasta arvokasta avustustyötään. Sadat tuhannet, jopa miljoonat avun tarvitsijat kärsivät. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset kärsivät eniten, KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja muistuttaa.

Östman tyrmistyy kovia leikkauksia.

– Ihmettelen kovia leikkauksia siksikin, että esimerkiksi perussuomalaiset ovat korostaneet, että maailman köyhimpiä pitäisi auttaa siellä, missä nämä ovat. Nyt resursseja vähennetään rajusti, Östman toteaa.

– Järjestöt joutuvat irtisanomaan jopa puolet työntekijöistään. Hankkeita joudutaan jättämään äkisti kesken, ja jo tehty työ uhkaa valua hukkaan, Östman sanoo.

Suomi sitoutunut 0,7 %:n tavoitteeseen – nyt tipahdetaan puoliväliin

Vuonna 1970 Yhdistyneiden kansakuntien 25-vuotisjuhlaistunnossa OECD:n jäsenmaat sopivat pyrkimyksestä antaa kehitysapua 0,7% BKTL:sta. Vuonna 2012 tavoitteeseen ylsi ainoastaan viisi kehitysyhteistyökomiteaan kuuluvaa valtiota: Luxemburg, Ruotsi, Norja ja Tanska. Tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä ovat sitoutuneet kaikki OECD:n jäsenvaltiot Yhdysvaltoja ja Sveitsiä lukuun ottamatta. Tavoite on myös osa YK:n vuosituhattavoitteiden strategiaa.

Sipilän hallituksen leikkausten myötä Suomi tipahtaa kauas tavoitteesta. Ensi vuonna kehitystyövaroja myönnetään ainoastaan noin 0,35 % bruttokansantulosta. Suomen osuus karkaa yhä kauemmas 0,7 %:n tavoitteesta.

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, aiemmin pitkään kansanedustajana toiminut Jouko Jääskeläinen, pitää jättileikkauksia kestämättöminä.

– Leikkaukset ovat eettisesti kestämättömiä. Ei näistä hyvä maku jää. Kritisoin sekä mitoitusta että ajoitusta, Jouko Jääskeläinen toteaa.