Essayah: Suomen on uudistuttava muiden pohjoismaiden tavoin

29.8.2015 klo 10:34 Politiikka Samuli Rissanen

Kristilisdemokraattien uunituore puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että Suomen talouden on uudistuttava muiden pohjoismaiden tavoin. Nyt Suomi on ainut pohjoismaa, joka on jäänyt 1990-luvulle.

Kristillisdemokraattien uudeksi puheenjohtajaksi eilen valitun Sari Essayah’n linjapuheessa korostui odotetusti talous ja työllisyys, joihin nyky-Suomen kaksi kiperintä haastetta kulminoituu. Viisi vuotta europarlamentaarikkona vaikuttanut Essayah palasi perheineen vuosi sitten takaisin kotimaahan ja totesi Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen totaalisen muutoksen. Työttömyys ja velkaantuminen piinaavat, mutta pahinta oli aistia ilmapiirin muutos.

– Lamaantunut ja näköalaton, optimismi oli kadonnut, Essayah kuvaa Suomen henkistä tilaa 2014.

Välttämättä tilanne ei ole nopeasti korjaantumaan päin. Kevään vaaleissa luvattiin luoda työtä ja datakeskuksia, mutta viimeisen kännykän valmistuskin lopetettiin jo ennen vaaleja ja nyt viedään alan korkein osaaminen, kun Microsoft siirtää huipputuotantonsa pois Suomesta.

Yhteiskuntasopimus kariutui eikä velkaantumistahtikaan laannu.

Essayah’n mielestä Suomen ongelmat ovat pitkältä rakenteellisia. Oppia pitäisi ottaa muista pohjoismaista, jotka ovat uudistaneet talouden rakenteitaan. Vain Suomi on jäänyt 1990-luvulle.

– Jos haluamme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointimallin, meidän on muututtava muiden pohjoismaiden mukana. Ruotsi ja Tanska ovat uudistaneet rakenteensa vastaamaan globaalia kilpailua, nopeasti muuttuvaa ja hektistä työympäristöä, silti säilyttäen ihmisten turvallisuuden tunteen huomisesta, Essayah arvioi.

Hänen mielestään on oikeastaan ihmeellistä, että Suomi, jossa on Pohjolan pienin sosiaalidemokraattinen puolue, ei pysty uudistamaan teollisuustyöhön pohjautuvia turvamallejaan globaaliin aikakauteen. Suomesta onkin Essayah mukaan tulossa tätä menoa pohjoismaisen hyvinvointimallin museo, vaikka se voisi olla sen dynaaminen lipunkantaja.

– Suomeen on saatava etujen, tulonsiirtojen ja työn saumattomuus ilman sinne syntyviä kannustinloukkuja. Työtä pitää olla aina kannattava tehdä.

Essayah muistuttaa, että hyvin harvalla on enää perinteistä kahdeksasta neljään työpäivää. Silpputyöt ovat yleistyneet etenkin nuorten parissa, eivätkä ammattiliitot ole pysyneet vauhdissa mukana.

– Sekä työnantajien että työntekijöiden pitäisi herätä siihen, kuinka paljon maailma on muuttunut, eikä vain takertua menneisyyteen.

Ylös