Maailman johtajat kokoontuvat 25.9. historialliseen YK:n kokoukseen. Kokouksen avaa paavi Fransiskus ja siinä määritellään uudet ”Kestävän kehityksen tavoitteet” (SDG) ohjaamaan toimintaa vuoteen 2030 asti. Vuosituhattavoitteet (MDG) vuosina 2000-2015 koskivat äärimmäisen köyhyyden vähentämistä, mutta uudet 17 tavoitetta koskevat kaikkia maita, myös kaikkein kehittyneimpiä.

Bertelsmann Stiftung on julkaissut Dr Christian Kroll’n tekemän tutkimuksen siitä, mikä on kehittyneiden maiden tilanne tällä hetkellä suhteessa uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tuloksena on maailman ensimmäinen SDG-indeksi. 17 SDG-tavoitteen osalta katsotaan 34 indikaattoria. Pohjoismaat pärjäävät vertailussa parhaiten. Suomi on neljännellä sijalla yhteensä 34 tutkitusta maasta.

Suomi on viiden parhaan joukossa 13 indikaattorissa, kuten ilmansaasteiden vähyydessä, uusiutuvien energialähteiden osuudessa, korruption vähyydessä ja Pisa-tutkimuksen vertailemassa koulutuksessa. Viiden huonoimman joukossa Suomi on vain kahden indikaattorin osalta eli materiaalin ja energian kulutuksessa.

Viiden huonoimman joukossa Suomi on vain kahden indikaattorin osalta eli materiaalin ja energian kulutuksessa.

– Tässä saattaa indikaattoreissa toki olla kehitettävää eli pitää ottaa huomioon kuinka suuri on viennin osuus. Vaikka maan teollisuus olisi maailmassa materiaali- ja energiatehokkain, indikaattorit eivät välttämättä osaa vielä suhteuttaa tilastotietoja vientiin tai ilmastoon, kommentoi Sari Essayah.
Myös sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa 18,7%, mikä ylittää OECD-maiden keskiarvon 15,5%.

– SDG-tavoitteet ovat periaatteessa hyviä sikäli, että ne ohjaavat päätöksentekoa myös kehittyneissä maissa, toteaa Essayah.