Eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa selvisi, että tuhansille suomalaisille jää alle 100 euroa käytettäväksi kuukaudessa.

– Taloudelliset syyt ovat keskeisiä niille ainakin 20 000 ihmiselle, jotka ovat viikoittain ruokajonoissa.  Puolelle heistä jää 0-100 euroa käytettäväksi kuukaudessa, sanoi tutkija Maria Ohisalo eduskunnan köyhyysryhmän järjestämässä seminaarissa tänään.

Peräti 900 000 suomalaista elää köyhyydessä. Tulot eivät riitä normaaliin elämään.

– Harva hyvin toimeen tuleva on nähnyt ruokajonoja, mutta pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan 80 000 ihmistä on ainakin kerran vuodessa turvautunut niihin. Nyt on siirrytty puhumaan hävikistä, mutta myös sosiaalista puolta tulee nostaa esiin, totesi Ohisalo.

Eduskunnan historian ensimmäisessä hävikkiseminaarissa puhuttiinkin hävikin ohella köyhyydestä ja ruokajonoista.

– Ruokajonojen asiakkaista suuri osa on työssäkäyviä ihmisiä, joiden tulot eivät riitä normaaliin elämään. Peräti 900 000 suomalaista elää köyhyydessä, totesi seminaarin ideoinut kansanedustaja Antero Laukkanen, eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja.

Vilkkaissa yleisöpuheenvuoroissa ja paneelissa nousivat esiin myös ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” merkinnät.

– Esimerkiksi nakit, lenkkimakkarat ja maksalaatikko säilyvät viikkoja ’viimeinen käyttöpäivä’ -merkinnän jälkeen. Elintarviketeollisuus voisi vaihtaa niiden osalta merkinnän, koska ei tarkkaan ottaen ole lainmukaista jakaa ruokaa viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Se on iso ongelma ruoan jakelijoille, totesi toiminnanjohtaja Hannu Hätönen Hyvä Arki ry:stä.

Jos Sitran teettämän kiertotaloustutkimusten mukaan Suomi voisi säästää 165 miljoonaa euroa vuodessa saamalla ruokahävikki hyötykäyttöön, niin maailman laajuisesti hävikki on vielä valtaisampi ongelma. YK:n kestävän kehityksen 12. tavoite tulee olemaan ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

– Jos ruokahävikki olisi valtio, se olisi maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Kiinan ja USA:n jälkeen, totesi neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

– Ruokahävikistä 30% syntyy kotitalouksissa (120-160 miljoonaa kg) ja noin 20% teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa kussakin, 12% alkutuotannossa. Siksi tarvitaan monenlaisia keinoja sen vähentämiseksi. Yksi keino on 1.tammikuuta 2016 voimaan tuleva kielto viedä biojätettä kaatopaikoille, selvitti Nikula.