Eduskunnassa järjestettiin avoin kuuleminen kansalaisaloitteesta, jonka tarkoituksena on varjella nykyisiä synnytysyksiköitä lakkauttamiselta.

Kansalaisaloite Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta luovutettiin viime syksynä, ja nyt siitä on järjestetty avoin kuuleminen eduskunnassa.

Lakkautusuhan alla ovat pienet synnytyssairaalat ympäri Suomea.

Kuulemisen keskeiset henkilöt olivat aloitteen tekijöiden edustajat Sari Behm ja Katja Orimo, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä selvitysmies Kari Nieminen.

Aloitteen tarkoituksena on se, että nykyisiä synnytysyksiköitä ei tarvitse lakkauttaa. Vaikka niitä ei lakkauteta, se ei aiheuta riskiä potilasturvallisuuteen.

Asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa sairaalassa pitää olla ensi vuoden alusta lähtien olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius sekä saatavilla pitää olla nopeasti lastentautien erikoislääkäri tai lastentautien hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella hoidosta lastentautien erikoislääkärin kanssa. Tarvittaessa lastentautien erikoislääkärin on saavuttava nopeasti päivystysyksikköön.

– Synnytys on luonnollinen tapahtuma. Siihen liittyviä keskeisiä arvoja ovat syntyvän lapsen, äidin ja perheen turvallisuus, oikeus terveyteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaiseen synnytyksen hoitoon. Yhdenvertaisessa hoidossa tulee ottaa huomioon myös alueelliset erityispiirteet, kuten maantieteelliset tekijät, varsinkin kun palveluiden laadun turvaamiseksi ei ole perusteltua toimia toisin, kansalaisaloitteessa todetaan.

Kansalaisaloitteen yksi tekijä on kätilö ja Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuuteettu Sari Behm Savonlinnasta.

– Huomasin, että asia on erittäin kuuma peruna. Koin vastustusta, ja isojen sairaaloiden väki ei uskaltanut lähteä allekirjoittamaan aloitetta, Sari Behm toteaa.

– Asetus sellaisenaan muuttaa maamme synnytyskulttuuria. Ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius on synnytyksiä hoitavassa sairaalassa oltava. Gynekologin, anestesialääkärin ja muun leikkausryhmän on päivystettävä sairaalassa tai olla nopeasti saapuvilla. Huonokuntoisena syntyneen vauvan alkuhoito ei sen sijaan ole kiinni yhdestä paikalla olevasta lastenlääkäristä, vaan asiantuntevasta hoitoryhmästä, kansalaisaloite muistuttaa.

Mikäli asetus astuu voimaan sellaisenaan, loppuvat synnytykset jopa yli 1000 synnytystä vuosittain hoitavista matalanriskin synnytyssairaaloista. Synnyttäjät saatetaan uuden ja pelottavan tilanteen eteen, kun matka seuraavaan synnytyssairaalaan jatkuu tunteja pidempään. Asetuksen myötä kasvaa riski, että synnyttäjä ei ehdi synnytyksiä hoitavaan päivystyssairaalaan ja matkalla tapahtuvat synnytykset lisääntyvät.

Lakkautusuhan alla ovat pienet synnytyssairaalat ympäri Suomea. Asetukseen vedoten synnytykset halutaan keskittää vain suuriin synnytysyksiköihin, jos sairaalassa ei ole ympärivuorokautista lastenlääkäripalvelua tai lastenlääkärin mahdollisuutta saapua nopeasti päivystysyksikköön.

Kunnille ja sairaanhoitopiireille on annettu aikaa synnytysten osalta vuoden 2016 loppuun saakka järjestää synnytyspalvelunsa vastaamaan asetusta.