Sielunhoitoterapeutteja kannattaisi hyödyntää seurakunnissa

11.10.2015 klo 10:00 Kotimaa Samuli Rissanen

Sielunhoidollisen keskustelun tarve on suuri, eikä työntekijöillä ole välttämättä resursseja vastata siihen. Sielunhoitoterapeutit sopisivatkin hyvin seurakunnan työyhteyteen tätä tarvetta täyttämään.

Kristilliseltä pohjalta toimivia sielunhoitoterapeutteja voisi hyödyntää paremmin seurakunnissa. Seinäjoen evankelis-luterilaisen seurakunnan työyhteydessä toimivan sielunhoitoterapeutti Pirjo Raution kokemukset ovat hyvät.

Sairaanhoitajan ja kätilön koulutuksen saanut Rautio lisäsi tietotaitoaan vuosituhannen vaihteessa kaksivuotisella RE-sielunhoitoterapeutin koulutuksella.

Moni pohtii, miksi elämä on niin vaikeaa ja raskasta, vaikka uskoo Jumalaan. Eikö Jumala rakastakaan tai pidäkään huolta.

Jo sitä ennen hän oli toiminut seurakunnassa sielunhoitotehtävissä.

– Koulutus oli tiivis, hyvä ja rankkakin. Se oli tutustumista myös omaan itseen, hän kertoo.

Pastori ja terapeutti Seppo Jokisen kehittelemään sielunhoitoterapiamalliin pohjautuva koulutus yhdistää hengellisen elämän ymmärrystä vaativan sieluhoitotyön tueksi psykologista tietoa. Rautiolla on seurakunnan kirkkoherran lupa toimia ja ottaa tavata ihmisiä seurakunnan tiloissa. Hän saa myös työhönohjausta serurakunnasta.

Pirjo Rautio

Kätilö ja sairaanhoitaja Pirjo Rautio on RE-sielunhoitoterapeutti, joka toimii Seinäjoen evankelis-luterilaisessa seurakunnassa.

– Tiedän olevani etuoikeutettu siinä mielessä, että voin tehdä työtä vapaaehtoisena ja saan toimia seurakunnan yhteydessä, hän kertoo.

Suomen ACC:lta saatu arviointi Raution osaamisesta on takataskussa sellaisia tilanteita varten, joissa on pitänyt kertoa, mihin sielunhoitoterapeutin taidot perustuvat. Rautio ei mainosta toimintaansa, mutta asiakkaita tulee tasaisena virtana. Hänestä kuullaan puskaradion kautta, mutta Rautio kiertää myös puhumassa aiheesta. Kysyntää on niin paljon, että kaikkiin pyyntöihin ja tarpeisiin ei pysty vastaamaan.

Papeilla ja monilla seurakunnan työntekijöillä on hyvät valmiudet sielunhoitotyöhön, mutta Raution mukaan kilpailuasetelmaa ei ole kehkeytynyt. Lisäksi kynnys tulla puhumaan sielunhoitoterapeutille on jostain syystä matalampi. Kirkossa on vuosisatoja harjoitettu tärkeitä sielunhoitoon liittyviä elementtejä, kuten rippiä ja synninpäästöä, mutta oman elämän palikoiden järjestämiseksi ja jäsentämiseksi tarvitaan toisinaan muutakin. Raution arvion mukaan ihmisten tarve käydä myös sielunhoitoterapiassa asioitaan läpi on lisääntynyt.

– On paljon avioeroja ja uskottomuutta. Nuorilla on seurustelusuhteisiin liittyviä ongelmia ja pettymyksiä. Työelämä on raskasta, samoin työttömyys ja toimeentulon ongelmat. On paljon epämääräistä ahdistusta, masennusta ja surua.

– Monet ihmiset kokevat olevansa vaikeuksineen yksin. Sielunhoitoterapeutin työhön liittyy hengellistäkin ohjaamista. Joskus asiakkaitten ongelmat ovat pikemminkin hengellisiä tai niihin liittyy osana hengellisyys.

– Moni pohtii, miksi elämä on niin vaikeaa ja raskasta, vaikka uskoo Jumalaan. Eikö Jumala rakastakaan tai pidäkään huolta.

– Kuva Jumalasta voi olla hyvin ankara ja vaativa. Jos epäonnistuu tai ei jaksa, siitäkin voi tulla syyllisyyttä.

Sielunhoitajana Raution tärkein tehtävä on kuunnella.

– Minulla ei ole valmita vastauksia tai ratkaisuja ihmisille, mutta kuuntelen ja esitän kysymyksiä. Ensimmäiselle tapaamiskerralle Rautio varaa noin puolitoista tuntia, mutta muuten tapaamiset kestävät tunnin. Työ aloitetaan asiakkaan tilanteen kartoituksesta: Mikä on laukaissut kivun? Onko jotakin sattunut aivan lähiaikoina?

– Pohdimme asiakkaan kanssa myös sitä, tarvitseeko hän vahvempaa tukea ja esimerkiksi lääkärillä käymistä.

– Yleensä sanon asiakkkaalle, että varaan hänelle viisi kertaa ja katsotaan sitten, onko tästä hänelle hyötyä.

Sielunhoidon varsinaista kestoa ei voi etukäteen määritellä kuin löyhästi. Joku asiakas käy Raution luona kolmesti, joku on käynyt jo kahden vuoden ajan ja joku piipahtaa kerran vuoteen. Rautio käyttää sielunhoitoterapiassaan myös rukousta. Asioiden jättäminen isommille harteille tuo levollisuutta ja rauhaa.

Rukous on myös oman hengellisen elämän perusta. Rautio hakeutuu Jumalan läsnäoloon tietoisesti päivittäin. Aamu alkaa sillä, että Rautio käy rukouksessa läpi kaikki ihmiset, jotka tietää sinä päivänä kohtaavansa. Sen jälkeen on helpompi lähestyä inhmillisestikin raskaita asioita.

– Olen joskus ajatellut, että kuka ihminen saa viettää näin paljon aikaa Jumalan kanssa, hän pohtii työnsä parhaita puolia.

Ylös