Euroopan muuttoliikeverkoston julkaisemista ajankohtaisraporteista selviää, ettei Suomen maahanmuuttopolitiikka aktiivisesti lainkaan edistä EU:n ulkopuolelta tulevien investoijien ja korkeasti koulutettujen osaajien saamista Suomeen.

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) julkaisemasta kolmesta ajankohtaisesta raportista käy ilmi, ettei Suomessa ole juurikaan kansallisen tason strategioita, jotka tähtäävät korkeasti koulutettujen osaajien, yrittäjien ja sijoittajien houkutteluun EU:n ulkopuolelta. Raportit käsittelevät muun muassa työvoimapulaa, tuloa maahan liiketoimintatarkoituksessa ja asiantuntijatason työvoiman houkuttelua maahan.

Valitettavasti ei juurikaan ole yhtenäistä strategiaa riskirahoituksen houkuttelemiseksi Suomeen. Pitäisi olla veroporkkana – tai jokin muu houkutus.

– Aihepiiri on Suomen osalta verrattain uusi. Kesällä 2013 hyväksytty Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia ja sen perusteella laadittu toimenpideohjelma tosin sisältävät mainintoja, jotka käsittelevät tätä maahanmuuttajaryhmää. Varsinaisia kansallisen tason ohjelmia, jotka tähtäävät korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemiseen kolmansista maista, ei kuitenkaan vielä ole olemassa, kertoo ylitarkastaja Rafael Bärlund EMN:stä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vahvistaa, että on vaikea saada sijoituksia ja korkeakoulutettua väkeä, kun sijoituskohteita ei tunneta.

– Valitettavasti ei juurikaan ole yhtenäistä strategiaa riskirahoituksen houkuttelemiseksi Suomeen. Pitäisi olla veroporkkana – tai jokin muu houkutus, Essayah muistuttaa.

– Meidän sijaintimme on hankala, sekin on pakko myöntää. Suomen pienet kuluttajamarkkinat ja taloudellinen tilanne tunnetaan, Essayah toteaa.

Eri toimijat myös kokevat, että Suomen oleskelulupajärjestelmä on liian monimutkainen työntekijöiden, yrittäjien ja investoijien osalta.

– Ulkomaisen työvoiman houkuttelu on poliittisesti hankalaa, koska työttömyysaste on tällä hetkellä korkea. Korkeasti koulutetut osaajat ja sijoittajat voisivat kuitenkin luoda innovaatioita ja vauhdittaa talouttamme, Bärlund sanoo.

Puheenjohtaja Essayah myös muistuttaa, että EU:n niin kutsutta blue card -järjestelmä asiantuntijoille on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

– Lisäksi ICT-direktiivi, jolla korkeinta johtoa ja asiantuntijoita on mahdollista siirtää yrityksen sisällä kolmansista maista, on ollut niin vähän aikaa voimassa, että vielä on vaikea sanoa, onko se helpottanut tilannetta, Essayah toteaa.

Raporteista käy ilmi, ettei Suomessa seurata systemaattisesti työperusteisen maahanmuuton vaikutuksia kansallisiin työmarkkinoihin. Tällä hetkellä kukin toimija tosin arvioi vaikutuksia pitkälti omien intressiensä mukaan.