Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti Israel-ystävyystoimikunnan 40-vuotisjuhlassa, että Israelin eristäminen ja poikkeuskohtelu on onnistunut YK:ssa valitettavan hyvin.

YK:n toiminta on toisaalta synnyttänyt laajan, Israelia tukevan kansalaisjärjestöjen verkoston.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut Israelin 62 kertaa samaan aikaan kuin Syyrian 15 kertaa ja kaikki muut maailman maat yhteensä 55 kertaa

Neljäkymmentä vuotta sitten YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa sionismia verrattiin rasismiin. Israel-vastainen päätöslauselma oli osa Neuvostoliiton ja arabimaiden kylmää sotaa ja anti-Israel-kampanjaa.

YK:n päätös sionismin yksipuolisesta poliittisesta tuomitsemisesta herätti Israelin ystäviä ympäri maailmaa, myös Suomessa. Täällä Israel-ystävyysjärjestöt päättivät koota voimansa ja yhteistyöfoorumiksi luotiin nyt 40-vuotistaivaltaan juhliva Israel-ystävyystoimikunta, joka koostuu 14 aktiivisesta toimijatahosta.

Östmanin mielestä Israelin eristäminen ja poikkeuskohtelu YK:ssa on onnistunut valitettavan hyvin. YK:n ihmisoikeusneuvosto on perustamisestaan lähtien pitänyt vain yhtä valtiota pysyvällä käsittelylistallaan.

– Se on olemassaolonsa aikana tuominnut yhtä valtiota – Israelia – enemmän kuin kaikkia muita maailman maita yhteensä, Östman muistuttaa.

– Esimerkiksi vuonna 2007, jolloin Sudanin kansanmurha oli käynnissä ja satojatuhansia ihmisiä murhattiin ja miljoonia joutui pakolaisiksi, ihmisoikeusneuvosto tuomitsi Israelin 22 kertaa ja antoi Sudanille yhden huomautuksen.

– Toinen esimerkki: YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut Israelin 62 kertaa samaan aikaan kuin Syyrian 15 kertaa ja kaikki muut maailman maat yhteensä 55 kertaa, Östman laskee.

Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimivan Östmanin mukaan monet ihmisoikeusjärjestöt keskittävät voimansa Israelin kritisoimiseen, mutta jättävät huomiotta, mitä ympärillä tapahtuu.

– Rauhanneuvottelujen sijaan palestiinalaiset ovat keskittyneet edistämään asiaansa etenkin YK:n ja EU:n kautta askel askeleelta, Östman huomauttaa.

Niinpä Palestiinan esitys tarkkailijajäsenyydestä YK:ssa hyväksyttiin kolme vuotta sitten. Reilu kuukausi sitten Palestiinan lippu päätettiin nostaa salkoon YK:n päämajan edustalle yleiskokouksen päätettyä asiasta suurella enemmistöllä.

Samoin jo 136 valtiota on tunnustanut Palestiinan valtion, viimeisimpien joukossa Ruotsi.

Viimeksi torstaina Pohjoismaiden neuvoston täysistunto äänesti ehdotuksesta, jossa haluttiin suosittaa kaikkien pohjoismaiden hallituksille ja parlamenteille Palestiinan tunnustamista suvereenina ja itsenäisenä valtiona. Täysistunto kuitenkin torjui esityksen ja antoi maltillisemman suosituksen edetä rauhansopimuksen kautta kahden valtion ratkaisuun.

Myös EU:n ja Israelin väliset suhteet ovat rakentuneet pitkälti riippuvaisiksi edistyksestä Lähi-idän rauhanprosessissa. Konsepti on Östmanin mukaan hyvin ongelmallinen. Se on johtanut siihen, että EU-maiden ja Israelin yhteistyö monella tieteen, taiteen ja kaupan alalla kärsii.

Syyskuussa Eurooppa neuvoston presidentin tavanneen Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun vetoomus Euroopalle olikin: Älkää hyökätkö Israelia vastaan vaan tukekaa, sillä Israel on tällä hetkellä ainoa todellinen kilpi, joka Euroopalla ja Lähi-idällä on ääri-islamisteja vastaan.

Östmanin mielestä EU:n tulisi tuomita Israelin vastaiset terroriteot hyvin selkeäsanaisesti sekä ilmaista palestiinalaishallinnolle, että heidän valitsemansa tie on väärä.

Rauhanprosessin vauhdittamisen sijaan EU:ssa puuhataan kuitenkin israelilaisten siirtokuntatuotteiden merkintää ja boikottia.

– Boikotin puolestapuhujat tuntuvat unohtavan, että sen vaikutus ei kohdistu vain israelilaisyrityksiin vaan myös niiden palestiinalaisiin työntekijöihin, joiden työmahdollisuudet vähenevät. Samalla vähenee myös luonnollinen yhteistyö ja arkinen yhteydenpito israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.

Östman muistutti puheessaan myös siitä, että antisemitismi on uudelleen voimakkaasti nousussa sekä Euroopassa että Amerikassa.

Viime vuosina viharikokset ja terroriteot ovat johtaneet siihen, että yhä useampi juutalainen on päättänyt muuttaa Israeliin, jopa sellaisista maista kuten Ranska ja Ruotsi.

Myös Suomessa juutalaisyhteisö on joutunut viimeisen vuoden aikana investoimaan merkittävästi juutalaisten kohteiden, synagogien ja koulujen turvallisuuteen.