Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei yhtynyt Sdp:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden allekirjoittamaan välikysymykseen, jossa epäillään hallituksen kykyä hoitaa työllisyyspolitiikkaa. KD muistutti kuitenkin, että parhaassa työiässä olevat 55-vuotiaat sivuutetaan usein työnhaussa. Ansiosidonnaisen lyhentämisen sijaan viimeiset 100 päivää pitäisi voida käyttää palkkatukeen tai starttirahaan.

Kristillisdemokraattien mielestä välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta ratkaisukeinot ovat vanhentuneet.

Kristillisdemokraatit muistuttivat yli 55-vuotiaiden naisten vaikeasta työllisyystilanteesta.

– He ovat parhaassa työiässä, mutta heidät jätetään usein huomiotta työnhaussa.

Punavihreän opposition esittämät keinot tukea työllisyyttä julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie KD:n eduskuntaryhmän mielestä Suomea eteenpäin.

Sen sijaan KD-ryhmä kannustaa hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistaviin päätöksiin. Erityisesti hallituksen tehtävä on luoda puitteet talouskasvulle ja sen myötä työllisyysasteen nostamiselle.

Tällä hetkellä suunta on päinvastainen. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vuodessa 17 800 henkilöllä. Lokakuun lopussa kokonaan vailla työtä oli 8,7 prosenttia suomalaisista, vajaat 338 000.

– Nyt on luotava hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, Kristillisdemokraattien puheenvuoron välikysymyskeskustelussa pitänyt kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

– Se syntyy, kun yhteiskunta kannustaa jokaista yksilöä ennen kaikkea omaan aktiivisuuteen, mutta hädän, heikkouden tai epäonnistumisen hetkellä myös tarjoaa turvaverkon. Tätä Euroopan laajuista, kristillisdemokraattista poliittista ideologiaa kutsutaan myös nimellä sosiaalinen markkinatalous, hän muistuttaa.

Opposition välikysymyksessä mainitaan perustulo, mutta Kristillisdemokraattien mielestä kansalaispalkka-tyylinen perustulomalli nostaisi entisestään kynnystä pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen.

Sen sijaan KD:n kannustavassa perusturvassa työllistymisen kynnystä madalletaan koordinoimalla nykyiset tuet kuten työttömyysturva, toimeentulotuki asumistuki ja päivähoitomaksut palkan ja verotuksen kanssa kansallisessa, ajantasaisessa tulorekisterissä. KD:n mallissa tuen suuruus määräytyy automaattisesti kotitalouden tilanteen mukaan, ja järjestelmä laskee etuuksien määrän.

Tuki olisi edelleen harkinnanvarainen, ei siis perustulo, ja palkan noustessa tuet vähenevät lineaarisesti ilman kynnyksiä.

Kannustavan perusturvan selvittäminen on nyt ajankohtaista Suomessa, kun Kelan ja Verohallinnon järjestelmiä uudistetaan ja automatisoidaan. Kristillisdemokraatit toivovat, että malli selvitetään hallituksen perustulokokeilun yhteydessä.

– Valitettavasti usein puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirryttäessä käteen jää vähemmän rahaa. Työnteon kannattamattomuus ei ole yksilön, vaan järjestelmän vika. Vastuu on poliittisilla päättäjillä, KD:n kansanedustaja Sari Tanus totesi välikysymyskeskustelussa eduskunnassa tänään.

Samalla hän muistutti yli 55-vuotiaiden naisten vaikeasta työllisyystilanteesta.

– He ovat parhaassa työiässä, mutta heidät jätetään usein huomiotta työnhaussa, Tanus huomautti.

Kristillisdemokraatitkin kovistelivat hallitusta siitä, että työttömyyden kasvaessa se on vähentänyt aktivointitoimia. Nuorisotakuu on käytännössä romutettu ja nuorten työpajojen ja oppisopimuskoulutuksen rahoitusta on leikattu.

Kristillisdemokraatit ovat syksyn aikan useaan otteeseen vaatineet nuorisotakuun jatkamista sekä esittäneet vaihtoehtobudjetissaan oppisopimuskoulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin esitettyjen leikkausten peruuttamista.

Akuuttina helpotuksena KD-ryhmä esittää, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaihtoehtona tarjottaisiin mahdollisuutta käyttää viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan.

Kristillisdemokraatit tukisivat kasvua ja työllisyyttä alentamalla yrittäjien verotusta 5 prosenttiyksiköllä. Kasvun edellytyksiä vahvistettaisiin myös panostamalla koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

KD-ryhmän kiteytetty viesti työmarkkinajärjestöille ja hallitukselle on, että nyt viimeistään on sopimisen aika.

– Myönteinen signaali on, että kolmikannassa on kuitenkin yritetty edistää paikallista sopimista. Riitelyn ja vatuloinnin aika on ohi, Tanus muistutti.