Puolue- ja vaalilain uudistaminen nosti esiin vanhat haamut

11.12.2015 klo 12:23 Politiikka Samuli Rissanen

Eduskunta äänestää tänään puolue- ja vaalilain muutoksista, jotka nostivat pintaan takaumia kotimaan poliittisesta historiasta 1970-luvulta.

Eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn tänään tuleva puolue- ja vaalilain uudistus nosti jo eilisessä eduskuntadebatissa esiin historian haamut 1970-luvulta. Yli 40 vuotta sitten lakeja muutettiin, jotta presidentti Kekkonen saatii valittua neljännelle kaudelle ilman, että kansa äänesti. Samaan tapahtumasarjaan liittyy ns. Lex Vennamo, jolla silloinen SMP:n oppositio ostettiin poikkeuslain taakse.

Essayah otti esimerkiksi viiden edustajan Kristillisdemokraatit ja sellaisen hypoteettisen tilanteen, että kaikki muut ryhmästä jättäisivät puolueen paitsi hän itse.

Eduskunnassa nähtiinkin eilen varsin kitkerä ja ilkikurinen keskustelu, jossa itsensä likoon pisti niin perussuomalaisten Timo Soini kuin sekä hallituksen että opposition keulahahmot.

Soinin mukaan lakimuutoksilla paikataan historialliset vääryydet eli Kekkosen valintaan liittynyt poikkeuslaki ja Lex Vennamo.

Opposition riveistä hämmästeltiin ulkoministerin kiinnostusta juuri tätä kyseistä lakimuutosta kohtaan ja sen epäiltiin olevan perussuomalaisten ainut saavutus hallitusvastuun aikana.

Varsinaisessa lakimuutoksessa ehdotetaan, että puoluetukea voisi jatkossa saada eduskuntapuolueiden lisäksi puolue, joka saa vähintään kahden prosentin valtakunnallisen kannatuksen eduskuntavaaleissa.

Puoluetukea saavaa puoluetta ei myöskään poistettaisi puoluerekisteristä, vaikka se ei olisi saanut kansanedustajapaikkaa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.

Puoluelaista poistettaisiin säännös, jonka mukaan puoluetuen jakoperustetta tarkistetaan, jos vähintään puolet puolueen kansanedustajista luopuu edustamasta puoluetta eduskunnassa.

Eduskunnassa äänestetään tänään perustuslakivaliokunnan mietinnön ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n esityksen välillä.

Oman esityksensä tehneen Essayah’n mukaan lakimuutoksiin sisältyy paljon hyviä muutoksia. Erityisen tärkeänä hän pitää demokratian kannalta sitä, että eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueitten asemaa ollaan selkeästi kohentamassa.

– Tosin täytyy huomauttaa, että tätäkään ei olisi tapahtunut, ellei tähän olisi Etyjin puolelta suosituksin puututtu, Essayah muistutti.

Sen sijaan Essayah suhtautuu kriittisesti siihen, että puoluerahoitusta ollaan muuttamassa siten, että jos yli puolet puolueen edustajista jättää puolueen, niin silloin puoluerahoitusta ei enää heidän mukaansa anneta vaan se pysyy puolueessa.

Essayah kertoi eduskunnalle ymmärtävänsä asiaan liittyvän historiallista kontekstia ja sen, mitä haavoja se on jättänyt yksittäisen poliitikon sieluun. Essayah otti esimerkiksi viiden edustajan Kristillisdemokraatit ja sellaisen hypoteettisen tilanteen, että kaikki muut ryhmästä jättäisivät puolueen paitsi hän itse.

– Jos omalla kohdallani näin tapahtuisi omassa puolueessa, niin katsoisin kyllä, että en olisi oikeutettu pitämään vaikkapa yhdellä hengellä koko sitä puoluetukea, mikä puolueelle olisi tulossa.

– Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että meillä olisi tulevaisuudessa sellainen vaalilaki, joka antaa demokraattisen tuloksen, eli puolueilla olisi eduskunnassa juuri sellainen määrä kansanedustajia, kuin mitä kansa on oikeasti äänestänyt, Essayah sanoi.

 

Ylös