Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että pakolaiskriisiä käytetään hyväksi EU:n yhteisen rajavartiolaitoksen perustamiseksi.

Euroopan komission odotetaan julkistavan iltapäivällä esityksensä EU:n yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamisesta nykyisen Frontexin tilalle. Esityksen taustalla on pakolaiskriisin aiheuttama huoli Schengen-alueen tulevaisuudesta.

– Jo viime kaudella Euroopan parlamentissa vastustin yrityksiä kehittää yhteistä ja yhteisesti rahoitettua rajavartiolaitosta. Se on torjuttava nytkin, Essayah vaatii.

Esitys jakaa voimakkaasti jäsenmaita, sillä itsenäinen rajavalvonta on tärkeä osa kansallista päätösvaltaa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n arvioi, että suunnitelma tarkoittaisi käytännössä suurinta jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden siirtoa EU:lle sen jälkeen, kun yhteisvaluutta euro luotiin.

Nyt perustettaisiin EU:n komission ohjauksessa oleva pysyvä rajavartiolaitos ja rannikkovartio, EBCG, joka voisi ottaa hallintaansa unionin ulkorajan, vaikka kyseinen rajavaltio vastustaisi sitä.

– Suomen hallituksen on otettava tähän selkeän kielteinen kanta eikä joustettava vapaaehtoisuuteen vetoamalla, Essayah sanoo.

Hänen mielestään nyt ei ole varaa toimia samoin kuin turvapaikanhakijoiden pysyvän siirtomekanismin kohdalla, joka toteutuessaan siirtää maahanmuuttopolitiikan päätösvaltaa Suomesta Brysseliin.

EU:n rajavartiostojen yhteistyötä koordinoiva virasto Frontex hoitaa tehtäväänsä jäsenvaltioiden itsenäisyyttä kunnioittaen, mutta kaavailtu Frontexin seuraaja voisi nopeasti liikuteltavilla joukoillaan puuttua jäsenmaan rajavalvontaan, jos se kokee, että jäsenvaltio suoriudu siitä tarpeeksi hyvin.

– Jo viime kaudella Euroopan parlamentissa vastustin yrityksiä kehittää yhteistä ja yhteisesti rahoitettua rajavartiolaitosta. Se on torjuttava nytkin, Essayah vaatii.

Hänen mielestään Suomi voi aivan hyvin lähettää Suomen rajavartiostosta apua muille jäsenmaille Frontexin puitteissa.

Uusi rajavartiolaitos saisi nykyiseen Frontexiin nähden uusia valtuuksia. Se voisi palkata oman, aluksi 1000-2000 henkilön vahvuisen henkilökuntansa ja hankkia omat laitteistonsa. Se voisi myös pyytää käyttöönsä henkilökuntaa jäsenmaiden rajavartiostojen reservistä ja pyydettäessä toimia myös muissa kuin EU-maissa, esimerkiksi Serbiassa ja Makedoniassa, joista on tullut pakolaisvirran kauttakulkumaa.

Virasto voisi myös poistaa EU:n alueelta henkilöt, joilta on evätty oleskeluoikeus.

Essayah arvioi, että kyseessä on jälleen yksi askel kohti liittovaltiota. Talouskriisiä käytetään hyväksi EMU:n syventämiseksi liittovaltion suuntaan ja pakolaiskriisiä yhteisen EU-liittovaltion yhteisen rajavartioston perustamiseksi.

Taustalla on huoli Schengen alueen tulevaisuudesta. Kreikan puutteellinen rajavalvonta on saanut monet EU-maat aloittamaan sisärajatarkastukset, jotka murentavat pitkittyessään Schengenin periaatteita.

– Vaikka taustalla on Kreikan viivyttely avunpyynnössä, yksittäistapauksen perusteella ei ole syytä ottaa tällaista askelta kohti liittovaltiota, Essayah muistuttaa.