Kansainvälisenä siirtolaisten päivänä kourallinen kansanedustajia ja toimittajia vieraili säilöönottokeskuksessa Helsingissä ja alaikäisten vastaanottokeskuksessa Espoossa.

Vain harva tietää, että tänään perjantaina on vietetty kansainvälistä siirtolaisten päivää. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomessa siitä muistuttaa tänä vuonna saapuneet yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Kukaan ei tiennyt Espoossa toimivasta alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodista mitään ennen tätä kesää. Nyt paikan tietävät kaikki.

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Anne Brasseur vetosi kansanedustajiin, jotta nämä vierailisivat kotimaissaan toimivissa turvapaikanhakijoiden säilöönottoyksiköissä päivän aikana. Kymmenessä maassa vetoomusta toteltiin, Suomi mukaan lukien.

Eduskunnan ihmisoikeusryhmästä tutustumismatkalle lähti viiden kansanedustajan ryhmä puheenjohtajan Eva Biaudet’n johdolla. Ihmisoikeusryhmän jäsenten lisäksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Jaana Pelkonen tutustui Metsälän säilöönottokeskukseen Helsingissä ja alaikäisten vastaanottokeskukseen Espoossa.

Ryhmässä mukana ollut ihmisoikeusryhmän jäsen, Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kertoo, että tutustumiskäyntiä puuhattiin pitkään syksyn aikana.

Vierailu säilöönotto- ja vastaanottokeskuksiin on ensimmäinen tämän kauden aikana ja viime kesän turvapaikanhakijatulvan jälkeen.

Säilöönottokeskuksesta saa majoituksen ja ateriat sekä kaksi euroa taskurahaa päivässä.

Ulkomaalaisten säilöönottokeskus sijaitsee vanhassa toimistorakennuksessa Helsingin Metsälässä. Rakennus on ympäröity piikkilanka-aidalla ja yläkerroksen ikkunat on raudoitettu niin, ettei niistä voi paeta tai hypätä.

Säilöönottoa sovelletaan turvapaikanhakijoihin, joiden henkilöllisyydessä tai matkareitissä Suomeen on epäselvyyksiä. Myös kielteisen päätöksen saanut eli käännytettävä turvapaikanhakija tai muutoin karkotettava ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön ennen hänen maastapoistamistaan.

Säilöönotossa olevista käännytetään yli 70 prosenttia. Tänäkin vuonna marraskuun loppuun mennessä tulleista turvapaikanhakijoista on Metsälästä käännytetty 74 prosenttia. Alaikäisiä, alle 15-vuotiaita, ei voi pitää säilössä.

Metsälän säilöönottokeskuksessa ryhmä tapaa tunisialaisen Ayari Ismaelin, joka kertoo, että on ollut säilössä jo kuusi kuukautta ja yhden viikon. Ismaelin säilöönotto on kestänyt poikkeuksellisen pitkään, sillä hänen papereitaan ei ole saatu Tunisiasta. Periaatteessa säilössä voi pitää korkeintaan kuusi kuukautta, jopa vuoden, jos turvapaikanhakija ei tee yhteistyötä tai kotimaan valtiosta ei saada kaivattuja henkilödokumentteja.

Keskimäärin Metsälässä ollaan 11 päivää.

Säilöönottokeskuksesta saa majoituksen ja ateriat sekä kaksi euroa taskurahaa päivässä. Käytössä on kuntosali ja pingispöytä. Käytävillä seisoskelee nuoria 20-30-vuotiailta vaikuttavia Lähi-idästä ja Afrikan maista kotoisin olevia miehiä, joita säilöönotossa onkin enemmistö. Tänä vuonna Metsälään tulleista 849 henkilöstä 784 on ollut miehiä. Kotimaihinsa on käännytetty 662 ja muualle siirretty 80.

Valtaosa siirretyistä on viety Joutsenon säilöönottokeskukseen, johon on sijoitettu erityisesti perheitä.

Ryhmä tutustuu myös eristyshuoneeseen, johon saattaa joutua, jos käyttäytyy väkivaltaisesti tai röyhkeästi muita keskuksen asukkeja tai työntekijöitä kohtaan. Tällaisia tapauksia on keskuksessa on ollut tänä vuonna 15. Yleensä ne liittyvät kännytyspäätöksen tai siirron yhteyteen.

Vierailuilla vahvistuu kuva siitä, että Suomi on ollut monella tapaa äärirajoilla turvapaikanhakijatulvan jälkeen. Kun Metsälän säilöönottokeskus vaihtuu kodikkaammaksi idylliksi Espoossa, ymmärrämme, että Espoon ryhmäkotiin päätyneet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat harvoja ja valittuja.

Ryhmäkodin johtaja Mikko Välisalo kertoo, että Suomessa on 3000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta ryhmäkodeissa on 14 paikkaa jäljellä. Kunnat ja järjestöt ovat yrittäneet vastata tarpeisiin, mutta Välisalo arvioi, että yksityinen sektori saattaa vallata alaa, jos paikkoja ei muuten synny.

– Bisnes tuo mukanaan aina bisneksen lainalaisuudet, voittoa pitäisi saada, hän sanoo.

Välisalo muistuttaa, että kukaan ei tiennyt Espoossa toimivasta alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodista mitään ennen viime kesää. Nyt paikan tietävät kaikki.

Ryhmäkodin asukkaat ovat nuoria teini-ikäisiä, vaikka Välisalon mukaan näissä yhteyksissä ”ikä on abstrakti käsite.”

– Osa ei tiedä oikeaa ikäänsä, osa valehtelee sen ja osaa on neuvottu vastaamaan tietyllä tavalla.

Täysi-ikäiset sijoitetaan muualle, usein aikuisten vastaanottokeskuksiin, jos turvapaikanhakuprosessi on vielä kesken.

Ryhmäkodin työntekijät arvioivat, että 18-21-vuotiaat joutuvat kaikkein vaikeimpaan tilanteeseen. Kotoutumista ja koulunkäyntiä ei tueta enää samalla tavalla kuin esimerkiksi ryhmäkodissa, jonka asukit käyvät koulua, harrastavat ja oppivat suomalaista tapakulttuuria.

– Aikuisten vastaanottokeskuksissa heille ei ole juuri mitään tästä, ryhmäkodin terveydenhoitaja Tarja Wasastjarna kertoo.

Hänen mukaansa kipein tarve olisi juuri tämän väliinputoajien ryhmän kotouttamisen ja valmistavan koulutuksen järjestämiselle.

Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat traumatisoituja. Lähtömaassa on ollut vaikeat olosuhteet ja monia on hyväksikäytetty. Matka Välimeren yli on ollut kauhuja täynnä. Jonkun vanhemmat ovat voineet kadota tai hukkua matkalla. Perheen yhdistäminen ei onnistu.

Wasastjarna kuvaa psykosomaattisia oireita, unettomuutta ja ahdistusta, joita tulijoilla on.

– Kaikesta tästä huolimatta he ovat yllättävän hyvin koossa, Välisalo huomauttaa.

Hänen mukaansa ryhmäkodissa on ymmärrys, että nuoret ovat aina nuoria, tulivatpa he mistäpäin maailmaa tahansa.

Ryhmäkodin vastaava ohjaaja Stella Porvali vahvistaa Välisalon käsityksen. Hänen mukaansa moni tulija on rikkinäinen ja aluksi varautunut sekä liioitellun kohtelias, mutta yleensä muutamassa viikossa normaali teini-ikäinen kuoriutuu esiin.

– Apaattinen ja sulkeutunut nuori alkaa uhmata ja pistää hanttiin. Pidämme sitä terveenä merkkinä, hän sanoo.