Huono johtaminen voi maksaa yritykselle miljoonia. Tämä todettiin Ilmarisen ja Evalua Internationalin tutkimuksessa, jossa tutkittiin suomalaisen pörssiyrityksen kannattavuutta sekä yksikkökohtaisia eroja johtamisen laadussa.

Tutkimus toteutettiin suomalaisessa pörssilistatussa keskisuuressa palveluyrityksessä.

Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että johtamisen laatu oli yhteydessä kannattavuuteen.

Budjettitavoitteestaan jääneissä yksiköissä johtamista koskevat tulokset olivat merkittävästi huonommat kuin odotusten mukaan pärjänneissä.

Heikko lähiesimiestyö ilmeni puutteina palautteen antamisessa, esimiehen viestinnässä sekä siinä, kuinka hyvin henkilöt tunsivat omat tavoitteensa.

Oman budjettitavoitteensa saavuttaneissa yksiköissä henkilöstö puolestaan antoi johtamisesta selvästi paremmat arvosanat.

Investoimalla johtamisen kehittämiseen voidaan yritysten tulosta myös merkittävästi parantaa.

Huono johtaminen näkyi heikosti pärjänneissä yksiköissä monella tapaa. Heikko lähiesimiestyö ilmeni puutteina palautteen antamisessa, esimiehen viestinnässä sekä siinä, kuinka hyvin henkilöt tunsivat omat tavoitteensa. Toisaalta yrityskulttuurissa ilmeni ongelmia palkitsemisessa, yrityksen tavoitteiden tuntemisessa sekä siinä, kuinka henkilöstöä kohdellaan.

Merkillepantavaa oli, että heikon taloudellisen tuloksen tehneissä yksiköissä puutteet kohdistuivat johtamisen perustaan, kuten tavoitteiden asetteluun ja oikeudenmukaiseen kohteluun.

Kyse on siis johtamisen perusasioista, joita on varsin helppo parantaa, valmentaa ja harjoitella. Tutkimuksen toteuttaneet tahot arvioivatkin, että tulosten taustalla voi olla se, että kaikki esimiehet eivät pidä ihmisten johtamista ensisijaisena tehtävänään.

Johtamisvajeen hintalappu yllätti tutkijatkin: Tutkittu yritys jäi liiketulostavoitteestaan neljänneksen. Tappiot syntyivät nimenomaan niissä yksiköissä, jossa myös johtamisen laadussa oli henkilöstötutkimuksen mukaan puutteita. Kyse oli useiden miljoonien eurojen menetyksestä.

Ilmarinen ja Evalua International toteuttivat tutkimuksensa suomalaisen pörssiyhtiön kanssa vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tutkimusessa yhdistettiin henkilöstötutkimuksen johtamista kuvaavat tunnusluvut yksikkökohtaisten kannattavuuslukujen kanssa.