Maailman ilmaston lämpenemisen keskiarvo ylitti tänä vuonna yhden asteen, ja on nyt 1,05 celsiusastetta.

Lämpeneminen on nopeampaa Suomen leveysasteilla kuin päiväntasaajalla. Viimeisin vuosikymmen on ollut mitatun historian lämpimin. Suomen ilmasto on lämmennyt 2,3 astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Maailmanlaajuisesti helleaallot, metsäpalot ja tulvat yleistyvät kuten muutkin säähän liittyvät katastrofit.

Syykin on selvillä. Ihmiskunta polttaa 8,6 gigatonnia hiiltä vuodessa ja metsiin sidottua hiiltä tuhotaan 0,8 gigatonnia. 45% hiilestä menee ilmakehään, ja metsiin sekä meriin päätyy 27% kumpaankin. Koko maailman päästöt ovat kasvussa ja ne kerääntyvät ilmakehään sadoiksi vuosiksi.

Ilmatieteen laitoksella on laskettu millaisiin muutoksiin tämä johtaisi Suomessa ja maailman laajuisesti. Nykymenon jatkuminen tietäisi 2070-99 välille kesän keskilämpötilan nousua Suomessa viitisen celsiusastetta, mutta tammikuussa yli kahdeksan astetta.

Maailmanlaajuisesti helleaallot, metsäpalot ja tulvat yleistyvät kuten muutkin säähän liittyvät katastrofit.

Suurin lämpövarasto on merissä. Merten lämpötilan nousu johtaa meren pinnan nousuun. Vuosisadassa meren pinta on noussut 19 senttimetriä. Meret vaikuttavat ilmakehään El Nino ja La Nina-ilmiöiden kautta. Tänä vuonna on ollut käynnissä ennätyksellisen voimakas El Nino.

1980-2012 monivuotisen jään määrä on kutistunut alle kolmasosaan. Jäätiköiden sulaminen vaikuttaa jokiin ja maataloustuotantoon. Veden saatavuus heikkenee jäätiköiden ehtyessä, haihdunnan kasvaessa ja sadejakauman muuttuessa. Arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan kasvavaa väestöä vuonna 2050.

YK:n raportin mukaan maapallolla elää tällä hetkellä 7,3 miljardia ihmistä. Väestömäärän ennustetaan kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 9,7 miljardiin ja vuosisadan loppuun mennessä 11,2 miljardiin ihmiseen.

Pakolaisuudessa on mukana väestönkasvun lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutusta entistä enemmän.