Helsingin Sanomat (22.12) kysyi kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, onko köyhyys ihmisen omaa syytä ja miten köyhyyttä voitaisiin vähentää.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mielestä köyhyydellä on rakenteellinen perusta ja useimmiten köyhyyden syy on joko sairaus tai pitkäaikaistyöttömyys.

Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla

Työttömyyttä puolestaan aiheuttaa työpaikkojen puute ja työelämän rakenteelliset ongelmat eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Östmanin mielestä työttömyyttä aiheuttavat myös kannustinloukut eli työttömyysturvan ja sosiaaliturvan yhteen sovittaminen työnteon kanssa.

– Se taas ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla, Östman sanoo.

Östmania pyydettiin kertomaan, mitä köyhyys hänen mielestään tarkoittaa ja antamaan määritelmä köyhyydestä nyky-Suomessa.

– Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida kuvata köyhyyden koko skaalaa, Östman aloittaa.

Hänen mielestään köyhyyden käsitettä voidaan kuvata myös siten, että köyhyys on moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

– Noin kolmannes köyhyysjakson kokeneista ovat tilapäisköyhiä, kolmannes toistuvaisköyhiä ja kolmannes pitkäaikaisköyhiä, Östman muistuttaa.

Entä onko hallituksella oikea käsitys siitä, mitä köyhyys Suomessa on?

– Hallituksella ei ole paljon liikkumatilaa, mutta kristillisdemokraattien mielestä on väärin maksattaa laman kustannukset kaikkein vähäosaisimmilla.

– Hallituksen leikkaukset kohdistuvat erityisesti pitkäaikaissairaisiin. Nämä leikkaukset tuovat lisäkustannuksia sekä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eläkeläisten asumistuen heikentyminen, lääke- ja matkakulukorvauksien leikkaus, yksityisten terveyspalvelujen kela-korvauksen puolitus ja muut vanhenevaan väestöön kohdistuvat leikkaukset voivat yhteisvaikutuksina tuoda suuria ongelmia. Samoin lapsiperheisiin kohdistuu useita leikkauksia, Östman listaa hallituksen köyhyyttä pahentavia päätöksiä.

Kristillisdemokraateilla on konkreettinen avaus köyhyyden vähentämiseksi. Puolue on syksyn aikana ehdottanut uudenlaista kannustavaa perusturva-mallia, joka korvaisi nykyisen perusturvan sirpalemaisuuden ja lisäisi työnteon kannustimia.

– Perustetaan kansallinen tulorekisteri, johon rekisteröidään palkkatulon lisäksi sosiaaliturva, joka edelleen maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena, Östman tiivistää.