Sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoa ja tehtävärakennetta kehittämällä voitaisiin tehostaa palveluita ja osaltaan varmistaa hoitohenkilöstön riittävyys väestön ikääntyessä.

VTV Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä sosiaali-ja terveydenhuollon kehittämistyössä ollaan vielä alkuvaiheessa. Myöskään rakennepoliittisessa ohjelmassa määritettyjen säästötavoitteiden saavuttaminen ei vaikuta realistiselta.

– Moniammatillisen työotteen omaksuminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa hyvät palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa

VTV muistuttaa, että väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä ja sen tuottavuudella on yhä suurempi merkitys julkisen talouden kestävyydelle.

– Moniammatillisen työotteen omaksuminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa hyvät palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa, VTV:n tiedotteessa sanotaan.

Rakennepoliittisessa ohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusvaatimusten väljentämisen säästötavoitteeksi on asetettu 123 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä.

Säästötavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan vaikuta tarkastuksen perusteella realistiselta.

– Se edellyttäisi suuria ja nopeita muutoksia työnjaossa erityisesti terveydenhuollossa, jossa palkkaerot ammattiryhmien välillä ovat suuret. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ohjata työnjaon kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa nykyistä vahvemmin, VTV:stä arvioidaan.

Lisäksi tavoitteena on ollut saada rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittaneita sairaanhoitajia 200 kuntaan, mikä ei ole toteutunut.

–Oikeus lääkkeenmääräämiseen on myönnetty toistaiseksi vain 187 sairaanhoitajalle 63 kunnassa, VTV:sta huomautetaan.

Tarkastusviraston mukaan valtakunnallista ohjausta vaikeuttaa se, että kunnat ovat työnjaon kehittämisessä eri vaiheissa. Valmius työnjaon kehittämiseen näyttää tällä hetkellä olevan suurempi sosiaali- kuin terveydenhuollossa.

Ajankohtaisin kysymys sosiaalihuollossa on työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä.

– Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus ei ole antanut riittävää ohjeistusta työnjakoon, eikä uudistuva lainsäädäntökään näyttäisi sitä yksiselitteisesti tuovan.

– Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi määritellä sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön sisällöt ja tarpeet tehtävänjakoa tukevalla tarkkuudella, VTV linjaa.

Sosiaali- ja terveysala on Suomen suurin työllistäjä

Alalla työskentelee 16 prosenttia kaikista työllisistä.

Yliopistoista valmistuu vuosittain noin 170 sosiaalityöntekijää ja noin 2000 sosionomia.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömenot ovat noin 10 miljardia euroa vuosittain.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ohjauksesta ja voimavarojen kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Ohjauskeinoja ovat lainsäädäntö, suositukset sekä valtionavustukset kuntien kehittämishankkeisiin.