Naisjärjestöt Yhteistyössä (NYTKIS ry) huomauttaa, että on tärkeää, että viranomaiset ovat raportoinnissaan tarkkoja eivätkä syyllistä rikoksen uhreja.

Nytkis muistuttaa, että juuri seksuaalinen väkivalta, johon seksuaalinen ahdistelu kuuluu, on osa-alue, jossa ilmoittamiskynnys on korkea, koska rikoksen uhrit harkitsevat tarkkaan poliisin puoleen kääntymistä.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat aina yksiselitteisesti väärin, eikä niistä tule syyllistää niiden kohdetta.

– Poliisijohdon tulisi nyt varmistaa, että seksuaalisesta ahdistelusta ilmoittavat eivät kohtaa tällaista asennetta poliisin taholta.

– On kaikkien etu, että koko seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kirjo tulee näkyväksi ja siihen puututaan, Nytkisin kannanotossa todetaan.

Suomessa seksuaalisesta häirinnästä julkisella paikalla tuli selkeästi kriminalisoitua vasta syksyllä 2014, kun se lisättiin rikoslakiin.

Lakiuudistuksen taustalla on muun muassa naisjärjestöjen monien vuosien vaikuttamistyö saada seksuaalinen häirintä rangaistavaksi myös muualla kuin oppilaitoksissa ja työpaikoilla.

Lainuudistus toi poliisille lokakuun loppuun mennessä noin 450 ilmoitusta seksuaalisesta ahdistelusta.

Seksuaalinen häirintä tulee lainmuutoksen myötä paremmin näkyväksi, mutta ilmiönä se ei ole uusi. Suomessa ilmiötä on selvitetty.

Tasa-arvobarometrin (2012) vastaajista häirintää oli kokenut kahden viime vuoden aikana noin joka kolmas nainen ja miehistä noin joka kuudes.

Seksuaalinen häirintä kohdistui eniten 15–34-vuotiaisiin naisiin. Sekä miehet että naiset ilmoittivat useimmiten, että heitä häirinnyt henkilö oli heille entuudestaan tuntematon.

Myös nuorilla seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat hyvin yleisiä. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan 8.–9.-luokkalaisista tytöistä yli 60 prosenttia ja pojista lähes puolet on kokenut seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti.

Myös viikonloppuna käynnistyneessä Twitterin #lääppijät -kampanjassa suomalaiset naiset ja jotkut miehet ovat kertoneet näistä lukuisista kokemuksistaan vuosien varrelta.

NYTKIS ry esittää syvän huolensa siitä, että julkisuudessa on tuotu esiin vanhakantaista ajatusta, että joissain tapauksissa seksuaalisen ahdistelun yksi syy olisi kohteen käytös.

Helsingin poliisin edustaja on puhunut ”provosoinnin” ongelmasta: ”Myös vanhempien kanssa pitää keskustella, koska veikkaan, että osa näistä alaikäisistäkin naisista on tässä toiminnassa provosoimassakin.” (MTV3, 10.1.2016).

Nytkisista muistutetaan, että seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat aina yksiselitteisesti väärin, eikä niistä tule syyllistää niiden kohdetta.

– On myös todettava, ettei ole olemassa ”alaikäisiä naisia”, vaan kyse on tytöistä, järjestöstä huomautetaan.