Suomen talouskasvu kääntyy tänä vuonna nousuun, ennustaa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen talouskatsaus.

Syynä on vientimarkkinoiden avautuminen vähitellen myös Suomen vientituotteille, investointitavaroille. Kruunu vahvistuu ja Ruotsin vastatuuli kääntyy myötäiseksi. Venäjän taantuman tuoma suurin lasku hellittää. Euroopan keskuspankki EKP jatkaa elvytystä ja korot pysyvät matalalla. Suurin ulkoinen riski liittyy talouskasvun hidastumiseen Kiinassa, joka on ohittanut USA:n maailman suurimpana taloutena. USA:n parantunut kasvu korjaa kansainvälistä talouskehitystä.

Julkisten investointien alamäki päättyy. Vaihtotase pysyy plussalla. Suurin mutta liittyy huonosti valmisteltuihin pakkolakeihin ja työmarkkinajärjestöjen tulehtuneisiin suhteisiin. Olemattomat palkankorotukset eivät lisää kysyntää ja kotitaloudet jatkavat velkaantumista.  Julkisen talouden ylimitoitetut tai huonosti ajoitetut leikkaukset voivat myös syventää taantumaa. Päiväkodeista, kouluista ja tutkimuksesta leikkaaminen on Hypon mukaan siemenperunoiden syömistä.

Ikääntyneiden työllisyys on kasvanut, mutta heikot työmarkkinat pitävät työttömyyden korkealla ja ne rokottavat puolta miljoonaa ihmistä, jos piilotyöttömät ja alityöllistetyt lasketaan mukaan. Uhkaavinta on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Päiväkodeista, kouluista ja tutkimuksesta leikkaaminen on Hypon mukaan siemenperunoiden syömistä.

Rakentaminen elpyy kasvukeskuksissa, kun kaupungistuminen jatkuu. Talouskasvu nojaa kymmeneen kaupunkikeskukseen, joista vahvimmat veturit ovat pääkaupunkiseutu ja Tampere. Suomen kasvusta vastaavat lisäksi Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Hämeenlinna seutukuntineen. Ne vakiinnuttavat asemansa tulevaisuuden menestyjinä. Hämärän rajamailla keikkuvat Pori, Joensuu, Kouvola ja Lappeenranta.

Hypon talouskatsauksen mukaan kasvua voisivat edistää sääntelyn purkaminen, kilpailun lisääminen ja työmarkkinoiden uudistaminen. Uusi teknologia ja robotisaatio mahdollistavat kasvuloikan.