Eduskunta äänesti tänään sukupuolineutraalin avioliittolain edellyttämistä lainmuutoksista kuuteen eri lakiin. Avioliittolain liitännäislait hyväksyttiin äänin 106-42. KD:n edustajat olivat kaikki liitännäislakien hyväksymistä vastaan.

Hallituksen esityksestä eilen käydyssä täysistuntokeskustelussa lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen tehnyt kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) toivoi, että väärät arvovalinnat vielä joskus korjataan.
– Toivon näkeväni sen, kun korjataan näitä huonoja hedelmiä, joita näistä valinnoista ja päätöksistä täällä syntyy, että jonain päivänä voidaan todeta, että silloin tehtiin huonoja päätöksiä huonoin perustein.

Päivi Räsänen (kd) ilmaisi KD:n pettymyksen siitä, että liitännäislakien käsittelyssä ei odotettu eduskuntaan tulossa olevaa ”Aito avioliitto” -kansalaisaloitetta ja sen käsittelyä.

Päivi Räsänen (kd) ilmaisi KD:n pettymyksen siitä, että liitännäislakien käsittelyssä ei odotettu eduskuntaan tulossa olevaa ”Aito avioliitto” -kansalaisaloitetta ja sen käsittelyä.

Räsänen ihmetteli myös esitykseen sisällytettyä muutosta, jonka myötä lapsen äiti ei enää yksin voi päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta erimielisiä.
– On aika merkillistä, että nyt näiden avioliittolain liitännäislakien myötä ikään kuin siivellä tuodaan uskonnonvapauslakiin merkittävä muutos, joka ei tule koskemaan pelkästään nyt näitä samaa sukupuolta olevia pareja vaan kaikkia perheitä. En ole itse koskaan kuullut kritiikkiä tästä nykyisestä järjestelmästä. Miksi ihmeessä halutaan lähteä nyt muuttamaan tämä hyvä käytäntö, joka on toiminut myös lapsen edun mukaan?, Räsänen kyseli.

Sari Essayah (kd) totesi, että Suomessa mikään kirkkokunta ei näe avioliittoa millään muulla tavalla kuin miehen ja naisen välisenä.
– Kun Isossa-Britanniassa ja Norjassa tehtiin vastaava lainmuutos eli muutettiin lakia sukupuolineutraaliksi, niin näissä maissa katsottiin tarpeelliseksi aivan erikseen alleviivata sitä, että tämä lainmuutos ei vie uskonnollisilta yhdyskunnilta millään tavalla niiden opillista vapautta ja uskonnonvapautta sen suhteen minkä he katsovat avioliitoksi ja mitä he haluavat esimerkiksi omissa seremonioissaan olla liittämässä yhteen tai siunaamassa.

– Kenties esimerkiksi jonkun kirkkokunnan vihkimisoikeuden omaava henkilö saattaa itse ajatella tästä asiasta toisella tavalla kuin oma kirkkokunta ja ehkä saa päähänsä suorittaa tällaisen vihkimyksen. Olisi ollut tärkeää oikeudellisen selvyyden takia kirjata selkeästi, niin kuin Norjassa on tehty, että mikäli kirkkokunnalla ei ole liturgista kaavaa tätä samaa sukupuolta olevien henkilöitten vihkimistä varten, niin tällainen vihkimys ei ole juridisesti pätevä, Essayah esitti.

Kansanedustaja Sanna Marin (sd) arvosteli sitä, ettei hallitus ole tuonut esityksiä hedelmöityshoitolain muuttamisesta ja translain muutoksesta ns. lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen osalta, vaikka naimattomuusvaatimus laista poistetaan.
– Samaa sukupuolta oleva pari, käytännössä naispari, ei voi vastaisuudessakaan saada hoitoa pariskuntana tästä avioliittolain muutoksesta ja näitten liitännäislakien muutoksista huolimatta.
– Edelleen transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jotta virallinen sukupuoli voidaan vahvistaa. Tämä loukkaa tietenkin aivan näiden ihmisten perusihmisoikeuksia, on edelleen räikeä ihmisoikeusloukkaus suomalaisessa lainsäädännössä, Marin arvosteli.

– Jos lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva edellytys poistettaisiin, niin se tarkoittaisi sitä, että juridinen mies voisi synnyttää naisen tavoin tai juridinen nainen voisi siittää ja hänen puolisonsa synnyttää. Tässä jos missä tarvittaisiin niitä lapsivaikutusten arviointeja, kommentoi Räsänen.

Räsänen muistutti, että, kun hedelmöityshoitolakia säädettiin, perustuslakivaliokunta totesi, että hedelmöityshoidon lääketieteellinen tarkoitus on auttaa lapsettomuudesta vastoin tahtoaan kärsiviä henkilöitä. Rajaus tehtiin nimenomaan pariskunnille, joissa lapsi saisi sekä äidin että isän, ei samaa sukupuolta oleville pareille.
– Mielestäni tämä linjaus on edelleen oikein. Naisparin hedelmättömyys ei ole sairaus. Se ei ole sairaus, joka vaatisi lääketieteellistä hoitoa, vaan se on hyvin luonnollinen olotila.

Tänään hyväksytty hallituksen esitys 65/2015 ei sisällä avioliittolain muutoksen edellyttämiä muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Ne ovat vielä valmistelussa, mutta on tarkoitus, että nekin tulevat voimaan samanaikaisesti avioliittolain muutoksen kanssa 1.3.2017.