Tavoitteeksi hallittu pakolaispolitiikka

18.2.2016 klo 14:31 Kolumnit Päivi Räsänen

Sisäministerinä toimiessani poliittisesti vaikein ja hallituksen sisällä eniten vastustusta herättänyt lakihanke koski maasta poistettavien vapaaehtoista paluuta. Ilman sitä nyt oltaisiin suurissa vaikeuksissa. Laista korjattiin epäkohta, joka aiemmin velvoitti antamaan oleskelulu- van ja vastaanottopalvelut henkilöille, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta eivät vapaaehtoisesti suostuneet palaamaan sellaisiin kotimaihin, jotka puolestaan eivät ota vastaan pakkopalautuksia. Tämä koski erityisesti Somalian, Irakin ja Afganistanin kansalaisia.

Sisäministerinä toimiessani poliittisesti vaikein ja hallituksen sisällä eniten vastustusta herättänyt lakihanke koski maasta poistettavien vapaaehtoista paluuta.

Suomeen tuli viime vuonna 32 500 turvapaikanhakijaa, suurelta osin juuri näistä maista. Heistä jopa 20 000 saanee kielteisen päätöksen tai poistuu itse. Ilman viime kaudella tehtyä lainmuutosta nämä henkilöt olisivat käytännössä voineet itse valita jäävänsä maahan, vaikka perusteita oleskelulle ei olisi.

Tällä kaudella pahimmat virheet maahanmuuttopolitiikassa on tehty EU-politiikassa. Kesän 2015 päätös 160 000 turvapaikanhakijan sisäisistä siirroista EU:n jäsenmaiden kesken antoi ihmissalakuljettajille viestin, jonka myötä ihmisiä lähti pyrkimään laittomia reittejä pitkin Eurooppaan. Ennätysmäärä ihmisiä myös hukkui Välimereen. Kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistaminen on inhimillisintä ja hallituinta pakolaispolitiikkaa. Kiintiöpakolaiset valitaan suoraan pakolaisleireiltä, jossa heidän taustansa ja avuntarpeensa on selvitetty ennen siirtoa kuntiin. Suomen pitää nyt jämäkästi vaatia EU:n sisäisiä siirtoja koskevan päätöksen kumoamista ja sen sijaan vuosittaisen pakolaiskiintiön nostamista yhteismäärältään esimerkiksi 100 000 henkilöön.

Ylös