Vielä voi sijoittaa tutkimukseen

20.2.2016 klo 12:51 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu yhdeksän eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiaorganisaation vaikutuksia kansantalouteen ja työllisyyteen. Kävi ilmi, että jokainen näihin tutkimusorganisaatioihin sijoitettu euro kertautuu kansantalouteen 3,8-kertaisena ja jokaista tutkimusorganisaation uutta työpaikkaa kohden syntyy muualle kansantalouteen kolme uutta työpaikkaa.

Panostus teknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön on siis erittäin kannattava investointi. Siksi hallituksen päätökset leikata innovaatiorahoituskeskus Tekesin määrärahoja kilpailee hölmöimmän päätöksen tittelistä. Tekes rahoittaa mm. teknologiatutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimustoimintaa, josta hallitus leikkasi myös suoraan. Mikä järki on leikata sieltä mistä tulee kasvua?

KD esitti vaihtoehtobudjetissaan VTT Oy:lle 10 miljoonan euron lisärahoitusta ja Tekesille 25 miljoonaa euroa, mutta hävisi äänestyksissä.

Ennen vaaleja puolueet toki olivat yksimielisiä siitä, että tästä lamasta noustaan kuten ennenkin eli sijoittamalla pitkäjänteiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena oli tutkimustoiminnan bkt-osuuden nosto neljään prosenttiin kansantuotteesta, mutta jäätiin laahaamaan alle 3,2 prosentin osuuteen.

Juuri nyt tarvitaan vahvaa tiedeyhteisöjen ja soveltavan tutkimuksen yhteistyötä. Leikkaukset korkeakoulujen määrärahoista purevat siihen pahasti. KD esitti, että suunnattaisiin 40 miljoonan euroa korkeakoulujen harjoittamaan tutkimustyöhön, mutta hävisi äänestyksissä.

Leikkaukset merkitsevät, että jää saamatta kymmeniä, ellei satoja opinnäytetöitä mukaan lukien väitöskirjoja, kehittämättä kymmeniä ellei satoja patentteja, uusia tuotteita ja palveluja ja niihin perustuvia työllistäviä kasvuyrityksiä. Kuka tietää kuinka kirkkaita helmiä niiden joukosta olisi löytynyt nostamaan vienti- ja verotuottoja?

Hallitus korostaa kokeilukulttuuria ja on perunut muitakin päätöksiään, eikö vielä voisi muuttaa suuntaa ja sijoittaa tutkimukseen?