Kauan hierottu yhteiskuntasopimus näyttäisi olevan syntymässä. Pääministeri Sipilän mukaan hallitus on osaltaan hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen yhteiskuntasopimukseksi. Järjestöjen neuvottelema yhteiskuntasopimus korvaa näin ollen hallituksen oman kilpailukykypaketin eli niin sanotut pakkolait.

Pääministeri hehkutti tiedotustilaisuudessa että tämä on paras päiväni pääministerinä ja kuvasi sopua historialliseksi.

Ymmärrän, että sopu antoi aihetta riemuun.

Hallitus ei kuitenkaan vielä antanut lupausta perua ehdolliset säästötoimet ja toteuttaa lupaamansa veronkevennykset, vaikka työmarkkinajärjestöt olivat sitä edellyttäneet. Markkinasopu ei vahvista julkista taloutta läheskään niin paljon kuin hallitus olisi toivonut.

Toivottavasti hallitus pystyisi edes osittain toteuttamaan luvatut verokevennykset, jotta kotimarkkinoiden ostovoima ei heikkenisi liikaa.

Sipilän mukaan yhteiskuntasopimus antaisi kuitenkin hyvät edellytykset jättää lisäsäästöt tekemättä. Talousvaikutus voi vielä täyttyä, kun paikallista sopimista lisätään.

Hallituksen linjaus, että verotusta ei voida suoralta kädeltä alentaa, aiheutti tietysti pettymyksen työmarkkinaosapuolten keskuudessa. Se on ymmärrettävä reaktio. Toisaalta olen varma siitä, että molemmat työmarkkinaosapuolet arvasivat sen jo etukäteen. Yksinkertaisesti siitä syystä, että neuvottelutulos ei kaikilta osin täyttänyt etukäteen asetettuja kriteereitä.

SAK:n hallitus päättää ensi maanantaina hyväksyykö se sopimuksen. Paikallisen sopimisen edistämisessä päästään eteenpäin hallituksen haluamalla tavalla, vasta kun liitot alkavat neuvotella asiasta. Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen olisi säilytettävä paikallisen sopimisen lainsäädäntö keinovalikoimassa. Sen arvion mukaan liittokierroksella tuskin edistetään paikallista sopimista tarpeeksi.

Työntekijäpuolella on ihmetelty miksi työntekijät joutuvat kantamaan suurimman taakan yhteiskuntasopimuksesta.

Miksi tarvitsemme sopimuksen? Siksi, että vientiteollisuuden kilpailukyky on heikko. Valtiolla ei ole siihen työkaluja eikä rahaa.

Uskon kuitenkin, että saavutettu yhteiskuntasopimus parantaa Suomen kustannuskilpailukykyä. Ei täysin odotusten mukaisesti, mutta oikeaan suuntaan mentiin. Hyvä näin.

Toivottavasti hallitus pystyisi edes osittain toteuttamaan luvatut verokevennykset, jotta kotimarkkinoiden ostovoima ei heikkenisi liikaa.