– Tutkimustulokset ja poliittinen keskustelu perustulosta ovat ristiriidassa, sanoo ekonomisti Olli Kärkkäinen.

-Perustulo voi pahentaa kannustinloukkuja tai vain muuttaa niiden paikkaa. Mitä enemmän olen kannustinloukkuja tutkinut, sitä pessimistisemmäksi olen tullut, että ongelmaa voidaan enää merkittävästi ratkaista, totesi Olli Kärkkäinen KD:n kannustavan perusturvan seminaarissa Helsingissä.

Olli Kärkkäinen työskentelee nykyisin Nordeassa yksityistalouden ekonomistina, mutta on kahdeksan vuotta tutkinut kannustinloukkujen ongelmaa. Hänen mukaansa kannustinloukkuja saatiin purettua ansiotuloihin 1995-2007 tehdyillä miljardiluokan vähennyksillä ja loukkuongelmaa kuvaava keskimääräinen työllistymisveroaste laski 77,2 prosentista 62,4 prosenttiin.

– Tästä on vaikea enää päästä eteenpäin. Joko täytyy pienten palkkatulojen verotusta keventää, mikä on kallista, tai alentaa sosiaaliturvan tasoa, mikä lisäisi köyhyyttä. Perustulo voi poistaa kannustimia vain, jos se leikkaa tulonsiirtoja tai on liian kallis toteuttaa, sanoi Kärkkäinen.

Kärkkäisen pessimismiin kannustinloukkuongelman ratkaisun suhteen tuli rakoja, kun hän esitteli taulukon KD:n ajaman Universal Credit-mallin vaikutuksista. Taulukon mukaan puolet pahimmista kannustinloukuista saatiin ratkaistuiksi.

-Merkittävin vaikutus on kuitenkin sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa ja byrokratialoukkujen purkamisessa, Kärkkäinen arvioi.

Perustulomalleja selvittänyt työryhmä esitti hallitukselle vähintään 550 euron osaperustuloa. Hallitus tekee jatkolinjauksen perustulomallista palaverissa maanantaina.

Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimusosastolta kertoi, että perustuloa selvittänyt työryhmä esitti hallitukselle vähintään 550 euron osaperustuloa. Hallitus tekee jatkolinjauksen perustulomallista palaverissa maanantaina.

– Kelaa tullaan käyttämään kokeilussa maksualustana, jolloin kokeiluun varattu 20 miljoonaa euroa riittää vajaan 5000 ihmisen otokseen. Kelalle maksaa rakentaa tarvittavat tietojärjestelmät ja mikäli tarvitaan uusi veromalli, sekin maksaa, totesi Pulkka, ja esitteli perustulokokeilulle tutkijayhteisön asettamia toiveita.

Osaperustulo saadaan toimimaan kustannusneutraalisti, jos siihen liitetään tasavero. 550 euron osaperustulo vaatii tällöin 43% tasaveron. Ilman tasaveroa koko Suomen mittakaavassa osaperustulon lisäkustannus olisi 11 miljardia euroa.

– Kokeilu on tärkeä tehdä, jotta saadaan selville mitä käyttäytymisvaikutuksia saa aikaan tuen vastikkeettomuus, totesivat molemmat tutkijat. KD:n ajama Universal Credit -malli ei vastaa samoihin tietotarpeisiin, koska siihen liittyy vastikkeellisuutta, osallistumista aktivointitoimiin.

Esitykset kirvoittivat seminaarin 30 osallistujan esittämään alustajille kiperiä kysymyksiä. Puoluesihteeri Asmo Maanselkä esitteli lopuksi perusteellisesti KD:n ajamaa kannustavan perusturvan mallia.