Perustulo voi jonkin verran korjata byrokratialoukkua, mutta kannustinloukkuja se ei pura ja vaikutus työllistymiseen on jopa kielteinen. Muutkaan tavat korjata sosiaaliturvan ongelmia eivät ole toimineet.

KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselän johtopäätös on yksinkertainen: nykyjärjestelmän kosmeettinen korjaus ei auta. Hän tutki asiaa viime vuonna ja löysi ratkaisuksi Isossa-Britanniassa kokeillun ja 2017 lopulla yleiseen käyttöön otettavan Universal Credit -mallin. Sen pohjalta kehiteltiin KD:n kannustavan perusturvan malli.

– Siinä taataan, että efektiivinen marginaaliveroaste ei koskaan ole enempää kuin 72,5%.

Ideana on sovittaa yhteen eri tukimuodot ja luoda yhtenäinen perusturva, jossa siis olisi vain yksi yleistuki. Tuon tuen alkutaso määritettäisiin jokaiselle elämäntilanteelle tarveperusteisesti. Yleistukea haettaisiin sähköisesti tai sosiaalitoimistosta yhdellä kaavakkeella, johon täytettäisiin kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Jos ne muuttuvat, niistä pitää tehdä välittömästi muutosilmoitus.

– KD:n eduskuntaryhmä on teettänyt eduskunnan tietopalvelulla las- kelmia siitä, miten malli toimisi. Näitä laskelmia tarkennetaan yhä, kertoo Maanselkä.

Kaikkien tulot, niin erilaiset etuudet kuin palkka- ja yrittäjätulot, olisivat reaaliaikaisesti samassa digitaalisessa tulorekisterissä. Tällainen tulorekisteri on Suomessa päätetty ottaa käyttöön vuonna 2019.

– Verotaso määriteltäisiin maksetun yleistuen ja palkkojen mukaan ja sovitettaisiin joka kuukausi yhteen siten, että työnteko aina kannattaa. Pienillä tuloilla verotus on alhainen eikä yleistuki romahda kerralla, vaan vähenee tasaisesti tulojen noustessa. Malli on automaattinen ja tietokoneet hoitavat laskennat, selvittää Maanselkä.

Perustulokokeilun esiselvityksessä KD:n esittämään malliin suhtauduttiin myönteisesti, mutta sen kokeilun esti se, ettei kansallista tulorekisteriä vielä ole. Verotus perustuu vuosi-ilmoitukseen eikä verotietoja kerätä kuukausittain.

– KD:n mallilla ratkaistaisiin myös työttömyysturvaan liittyvät karenssit ja viiveet. Samoin yrittäjyyden, freelancer-työn ja palkkatyön rajanvedon ongelmat poistuisivat, mikä on tärkeää varsinkin luovilla aloilla. Kelan kannalta säästyttäisiin tukien takaisinperinnästä, kun kaikki tuet ja palkat maksetaan samalle tilille, toteaa Asmo Maanselkä.

Kun yleistuki ei heti loppuisi työhön siirryttäessä, saataisiin Suomeen synnytetyksi taloudellisin perustein toimivat matalapalkkamarkkinat.

Kun yleistuki ei heti loppuisi työhön siirryttäessä, saataisiin Suomeen synnytetyksi taloudellisin perustein toimivat matalapalkkamarkkinat.

– Nyt on alueellisesti vaikeuksia saada kaupan työntekijöitä, lähihoitajia, autonkuljettajia tai muihin matalan palkkatason tehtäviin. Yleistuki toimisi palkan jatkeena. Näin ratkaistaisiin myös maahanmuuttajien kotouttaminen, sillä työ on paras kotouttaja.

Nyt kaksilapsisessa maahanmuuttajaperheessä ei toisen vanhemmista kannata työllistyä alle 2500 euron kuukausipalkalla.

– Sellaisille tuloille maahanmuuttaja harvoin pääsee. Tarvitaan kipeästi matalapalkkaista työllistymistä.

KD:n malli on sovellus Iso-Britannian ”Universal Credit”- mallista, joka otetaan laajaan käyttöön ensi vuonna.

– Siksi tiedämme, että se toimii käytännössä. Perustulo sen sijaan ei ole missään käytössä laajempana kokonaisuutena. Siksi sen vaikutuksista ei tiedetä ja siksi Suomen perustulokokeiluun liittyy niin paljon kansainvälistä mielenkiintoa.

KD:n malli on mullistava, mutta sitä voi lähestyä vähittäisillä muutoksilla.

– Voi aloittaa sovittamalla yhteen niitä tukimuotoja, joissa on suurin volyymi, eli peruspäiväraha, asumistuki, työmarkkinatuki ja toimeentulotuki. Myöhemmin voi lisätä mukaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyystuen. Tämä on suuri hanke, mutta edistystä ei tapahdu, jos ei ole visiota siitä mihin pyritään, rohkaisee Asmo Maanselkä.