Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon. KD-ryhmä kannustaa hallitusta pohtimaan, miten EU:n taisteluosastojärjestelmän käytettävyyttä kriisinhallintatehtävissä voitaisiin parantaa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyöhön Euroopan Unionin puitteissa.

Kristillisdemokraattien puheenvuoron tämänpäiväisessa eduskuntakeskustelussa pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen arvioi, että EU:n korkean valmiuden taisteluosastot ovat osa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteistyötä, joka vahvistaa suomalaisten joukkojen osaamista ja valmiutta toimia kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä.

– Osallistumalla valmiusjoukkoihin pystymme samalla kehittämään puolustusvoimien toimintatapoja ja vertailemaan harjoituksissa suomalaisten joukkojen kykyä muiden maiden kanssa.

– Pidämme tärkeänä, että EU:lla on kyky lähettää joukkoja kriisinhallintatehtäviin nopealla varoitusajalla, Räsänen sanoi

Tämän päivän uhat eivät ole enää pelkästään sotilaallisia. Hybridisodankäynti ja hybridiuhat ovat muuttaneet konfliktien luonnetta.

EU:n taisteluosastot ovat olleet käytössä vuodesta 2007 lähtien, mutta tähän mennessä niitä ei ole hyödynnetty missään operaatiossa. Kulloinkin puoli vuotta valmiudessa olevat osastot eroavat suorituskyvyiltään ja soveltuvat eri tehtäviin.

Taisteluosastojen käytöstä on hyvin vaikea sopia poliittisesti, sillä käytännössä vastuu ja kustannukset mahdollisista operaatioista jäävät osallistuville maille ja erityisesti osaston johtovaltiolle.

Kristillisdemokraattien mielestä pitäisikin vakavasti pohtia miten toimintaa voisi kehittää tulevaisuudessa.

– On rehellisesti myönnettävä, että taisteluosastokonsepti ei ole kyennyt toteuttamaan tarkoitustaan eli nopeaa reagointia kriisinhallinnassa, Räsänen muistutti.

Joukot, joita ei käytännössä voi käyttää mihinkään poliittisen päätöksenteon puutteiden sekä erilaisiin tehtäviin sopimattomuuden vuoksi, eivät ole aitoja valmiusjoukkoja.

– EU:n kriisinhallintatehtävien kustannusten taakanjakoon tarvitaan uusi selkeä linja, joka mahdollistaa taisteluosastojen käytön.

Räsäsen mukaan Ukrainan kriisi osoitti, etteivät aseelliset konfliktit ole historiaa edes Euroopassa. Viime kesän ja syksyn pakolaiskriisi on asettanut jäsenmaiden väliset suhteet koetukselle ja pakolaisvirrat uhkaavat EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta. Lähialueilla, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on ollut kansannousuja ja sisällissotia.

– Samalla on huomioitava, että tämän päivän uhat eivät ole enää pelkästään sotilaallisia. Hybridisodankäynti ja hybridiuhat ovat muuttaneet konfliktien luonnetta.

– Rajapinnat ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ovat laajentuneet ja näiden kahden väliset erot alkavat olla kuin veteen piirretty linja, Räsänen sanoi.

Lissabonin sopimuksen avunantopykälän merkitystä testattiin puolestaan ensimmäisen kerran viime syksyn Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

Turvalauseke osoittautui merkitykselliseksi, sillä useampi EU-maa vastasi Ranskan esittämään avunpyyntöön myönteisesti.

Räsänen huomauttikin, että terrorismi, pakolaiskriisi ja hybridisodan uhka osoittavat, että EU tarvitsee kattavampaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on kehitettävä vastaamaan paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden uhkia.

– Siksi rohkaisemme hallitusta aloitteellisuuteen painopisteen siirtämiseksi hybridiuhkien torjumiseen EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, Räsänen vetosi.