Kirkolliskokouksen avannut arkkipiispa Kari Mäkinen muistuttaa, että luterilaisten kirkkojen ääni on selkeä ja yhteinen myös pakolaiskriisin Euroopassa. Hänen mukaansa kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla.

– On myös kysytty kirkon lojaalisuudesta valtion eduille, linjauksille ja lainsäädännölle. Kirkkoa on haastettu julkiseen keskusteluun. Päivä päivältä on selkeämpää, että luterilaisuus ei ole vain suomalaisuutta eikä suomalaisuus vain luterilaisuutta, Mäkinen sanoi.

Arkkipiispa avasi kirkolliskokouksen, joka kokoontuu tällä viikolla Turussa.

Avajaispuheessa arkkipiispa nosti esille kaksi merkkipaalua, joiden kynnyksellä kirkolliskokous aloittaa työskentelynsä: reformaation merkkivuoden ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden. Molempia juhlitaan ensi vuonna.

Mäkisen mukaan merkkipaalut ovat toisiinsa kietoutuneina ja erottamaton osa sitä, keitä me suomalaiset olemme.

– Kun merkkivuodet osuvat päällekkäin, tulee tilaisuus pysähtyä katsomaan reformaation kirkkojen ja kansallisvaltioiden hitaasti muuttuvaa suhdetta. Kysymys on noussut pintaan kautta Euroopan uuskansallismielisyyden nousun myötä.

Arkkipiispa kuvaili puheessaan myös kirkon ja valtion suhdetta. Hän muistutti, että kirkolliskokouksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin julkishallinnossa; tasapuolisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

– Se on tässä yhteydessä yhtä tärkeää todeta kuin se, että valtiojohto ei johda kirkkoa ja että kirkolla, muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin, on vapaa, tarvittaessa kriittinenkin toiminnan ja puheen tila yhteiskunnassa, hän sanoo.