Suomen suurimmaksi restaurointityöksi ja jättimäiseksi putkirempaksi nimetty eduskuntatalon peruskorjaus on edennyt suunnitellusti ja on nyt puolivälissä. Kansallisaarre avautuu täydellisesti remontoituna syysistuntokaudelle 2017 juhlistamaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Eduskuntatalon remontti valmistuu katseilta suojassa, sillä ympäri vuorokauden vartioitu työmaa on myös täysin aidattu.

Tänään aamupäivällä joukko toimittajia puki päälleen vaadittavat varusteet, eli vierailijakypärät, suojalasit, huomioliivit sekä turvajalkineet. Tiedotusvälineille järjestettiin infotilaisuus jättimäisen peruskorjauksen puolivälissä.

Uusiksi pannaan niin rakennetta kuin talotekniikkaakin. Korjauskohteisiin kuuluvat salaojat, julkisivut, ikkunat, ovet, pääportaat, vesikatto ja vedeneristeet, välipohjat, sisäpinnat sekä kalusteet ja valaisimet. Turvallisuusuhkiin varaudutaan vakavammalla huolellisuudella kuin aiemmin.

Kierroksen oppaina toimivat rakennuttajapäällikkö Hannu Peltonen sekä urakoitsija Lemminkäisen työpäällikkö Timo Arponen.

– Onko joku ryhmästä korkeanpaikankammoinen, kysytään ennen kuin noustaan eduskuntatalon katolle työmaahissillä.

Sääsuojien alla korjattu vuotava katto ja muutettu sitä modernimmaksi. Kattoa kiertää ulkoreunoilla rakennettu kelkka, josta laskettava kori palvelee myöhemmin ikkunanpesijöitä ja korjausrakentajia. Enää ei tarvita monimutkaisia nosturirakenteita.

Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema ja vuonna 1931 valmistunut jylhä ja jyhkeä eduskuntatalo käy parhaillaan läpi muutostöitä, jotka työllistävät lähes 300 rakentajaa tai muuta ammttilaista sekä lisäksi suuren määrän alihankkijoita.

Uusiksi pannaan niin rakennetta kuin talotekniikkaakin. Korjauskohteisiin kuuluvat salaojat, julkisivut, ikkunat, ovet, pääportaat, vesikatto ja vedeneristeet, välipohjat, sisäpinnat sekä kalusteet ja valaisimet. Turvallisuusuhkiin varaudutaan vakavammalla huolellisuudella kuin aiemmin.

– Lisäksi täältä on poistettu ja vaihdettu aika paljon haitta-aineita, kuten asbestia, kivihiiipikeä sekä kreosiittia ja muita yhdisteitä, kertoo Hannu Peltonen.

Talotekniikassa korjataan tai rakennetaan lisää lämmitystä, jäähdytystä, ilmanvaihtoa, sähköjärjestelmää, rakennusautomaatiojärjestelmää, turvajärjestelmiä sekä antenniverkkoa ja yleiskaapelointijärjestelmää.

Eikä tässä vielä kaikki – vaikka 70 000 bruttoneliön korjaamisessa luulisi jo riittävän töitä.

– Myös esteettömyyttä lisätään, kuten henkilöturvallisuuttakin. Jätehuolto järjestetään kellariin. Työturvallisuus lisääntyy, Peltonen lupaa.

Istuntosalia ei kykene tunnistamaan, sillä se on sisustettu täyteen rakennustelineitä. Jakarandaviilulla päällystettyjen edustajapöytien restaurointi on uskottu hämeenlinnalaisen huonekaluentisöijän Mikael Holman haltuun.

– Ei näistä nimikirjaimia ole löytynyt, mutta purukumia kylläkin. Takapulpeteissa tuntuu olevan enemmän korjattavaa kuin edessä. Ehkä raggarit istuvat takana, hän hymyilee.

– Musiikkia tulee kuunneltua paljon, kun tuolla yksin puurran, hän kertoo yksinäisestä työstään istuntosalissa.

Toimittajien ryhmä kuljetetaan läpi talon ja ulos vallanportaille. Niiden graniittikivet on viety Myrskylään. Portaat ovat päästäneet vettä ja saasteita lävitseen alapuolisiin tiloihin, mutta tämä ongelma poistuu uusien betonirakenteisten portaiden myötä. Graniittipäällysteet sahataan täydellisen kokoisiksi ja valtakunnan tunnetuimmat portaat – yhteensä 3,1 kilometriä graniittiaskelmaa – palaavat entiseen mahtipontisuuteensa.

Peruskorjauksen budjetti on kaikkineen 272,5  miljoonaa euroa. Tästä 125 miljoonaa euroa menee päätalon remonttiin.

– Tätä peruskorjauskokonaisuutta on nyt aherrettu jo 10 vuotta. Viimeisin työ on itse eduskuntatalo. Kansallisaarteemme avautuu työntekijöilleen ja yleisölle täydellisesti uudistuneena syysistuntokaudelle 2017, muistuttaa rakennuttajapäällikkö Hannu Peltonen.

Samana syksynä Suomi juhlistaa 100-vuotista itsenäisyyttään.