Vesistöistä fosforia voidaan poistaa tehokkaasti kalastamalla. Hoitokalastukseksi määritellään sekä kaupallinen että tuettu kalanpyynti, jonka tarkoituksena on poistaa kalaa ja sen mukana ravinteita rehevöitymisestä kärsivästä vesistöstä.

Kohti vesiviisasta kiertotaloutta -hanke järjesti maaliskuussa 2016 Elintarvikeketjun kiertotalouspäivän Apetit Oy:n tehtailla Säkylässä, kertoo ”Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2016”.

Koska hankkeessa on kyse vesiviisaasta kiertotaloudesta, tapahtumapaikan valintaan vaikutti myös vesiensuojelullisesti mielenkiintoinen Säkylän Pyhäjärvi (154 km2), joka on yksi Euroopan tutkituimmista järvistä, jonka ekologista tilaa on seurattu pitkään. Järven valuma-alueella ja itse järvessä on toteutettu lukuisia vesiensuojelutoimia, joilla sen kuormitusta on saatu vähenemään. Suojelutoimilla on yhteys myös kiertotalousajatteluun.

Fosfori on keskeinen ja arvokas luonnonvara, jonka varannot ovat niukentumassa ja jota tulisi kierrättää nykyistä tehokkaammin ruoantuotannossa. Vesiympäristössä liiallinen fosfori sen sijaan on suurin syypää leväkukintoihin ja rehevöitymiseen.

Särjen ja muun vähäarvoisena pidetyn kalan kaupallinen käyttö on suuri askel eteenpäin ja oiva esimerkki vesiviisaasta kiertotaloudesta

Pyhäjärven vedenlaadun heikkeneminen alkoi jo 1950-luvulla lisääntyneen kuormituksen sekä siian ja muikun istutusten myötä. Pitkään liiallisen fosforin poistoon riitti näiden kaupallisten lajien tehokas pyynti, mutta 1980-luvulta lähtien rehevöityminen muutti järven kalastoa niin, että myös ei-kaupallisten lajien (kiiski, särki, kuore ja pieni ahven) pyyntitarve kasvoi. Tuettu hoitokalastus Pyhäjärvellä alkoi suojeluohjelman myötä 1995. Suojeluohjelma on edennyt rehevöitymiskehityksen pysäyttämisestä sisäisen kuormituksen vähentämisen kautta järven hyvän tilan ylläpitämiseen ja turvaamiseen.

Kiertotalousinnovaationa voidaan pitää yli 20 vuotta kestäneen kehittämistyön tuloksena markkinoille nyt saatua järvikalapihviä, jonka Apetit Oy valmistaa Pyhäjärven kalasta. Särjen ja muun vähäarvoisena pidetyn kalan kaupallinen käyttö on suuri askel eteenpäin ja oiva esimerkki vesiviisaasta kiertotaloudesta: hyödyntämätön resurssi on muutettu kiinnostavaksi ja kysytyksi tuotteeksi, jonka käytöllä on myönteinen vaikutus arvokkaan vesistön tilaan. Myös muiden Satakunnan järvien kalapotentiaalia selvitetään ja niiden laatua testataan. Yllättäen raaka-aineen saanti on ollut hyötykäytön haastavin vaihe. Vaikeinta on ollut sellaisten kalastajien löytäminen, jotka kykenevät toimittamaan riittävästi tasalaatuista kalaraaka-ainetta Apetit Oy:lle sekä huolehtimaan siitä, että koko raaka-aineketju on kunnossa.