Mielenterveysaiheet ovat yleistyneet Lasten ja nuorten puhelimessa. Osa nuorista kokee, ettei saa palveluista tarvitsemaansa apua. Tällä viikolla on meneillään Sekasin-kampanja.

Mielenterveysongelmiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet lähes puolella Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelimessa. Auttavan puhelimen päivystäjät kohtaavat yhä huonommin voivia nuoria, joiden paha olo on jäänyt aikuisilta piiloon. Osa nuorista kokee, ettei saa palveluista tarvitsemaansa apua.

Lapsi tai nuori voi hakea syytä pahoinvointiin itsestään, kokee itsensä huonoksi tai pelkää kuormittavansa perhettään. Tavallista on myös, että lapsi tai nuori ei tiedä, että ahdistavaan oloon voi saada apua tai milloin ja mistä sitä voisi hakea.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat vuosittain yli 36 000 yhteydenottoon. Näistä tuhannet koskevat vakavaa pahoinvointia. Masennukseen, ahdistukseen, itsetuhoisiin ajatuksiin tai viiltelyyn liittyvät keskustelut ovat lisääntyneet lähes puolella viimeisen viiden vuoden aikana.

Luvut kertovat kuitenkin enemmän avunsaannin vaikeudesta kuin ongelmien yleistymisestä. Yhteydenotto luottamukselliseen palveluun, jossa voi keskustella nimettömänä, on usein ensimmäinen kerta, kun nuori pystyy kertomaan vakavista ongelmistaan.

Mielenterveyshäiriö on koululaisten yleisin terveysongelma. Se jää kuitenkin usein huomaamatta, koska asiasta on vaikea puhua. Lapsi tai nuori voi hakea syytä pahoinvointiin itsestään, kokee itsensä huonoksi tai pelkää kuormittavansa perhettään. Tavallista on myös, että lapsi tai nuori ei tiedä, että ahdistavaan oloon voi saada apua tai milloin ja mistä sitä voisi hakea. Kynnys lähestyä vierasta ammattilaista voi myös tuntua korkealta: ajanvaraaminen voi olla hankalaa tai sitä on vaikea tehdä huomaamattomasti.

Myös palvelujen saatavuudessa on oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteista huolimatta eroja. THL:n syksyllä 2015 keräämien tietojen mukaan kouluissa on käytettävissä oppilashuollon palveluja paremmin kuin aiemmin, mutta edelleenkään niitä ei ole kaikilla kouluilla. Esimerkiksi 12 % kouluista ilmoitti, että koulussa ei ole psykologipalveluja. Kuraattori puuttui kokonaan neljältä prosentilta.

– Mitä huonovointisemmasta nuoresta on kyse, sitä vaikeampi hänen on jaksaa etsiä ja pyytää apua. Malli pitäisikin kääntää päinvastaiseksi: ammattilaisten olisi löydettävä huonosti voivat nuoret eikä nuorten heitä, sanoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Mielenterveysongelmien taustojen selvittäminen ja niiden hoito edellyttää luottamuksellista suhdetta nuoren ja auttajan välillä. Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenottojen perusteella nuorten ja ammattilaisten kohtaamisessa olisi vielä paljon kehitettävää. Osa nuorista kokee, ettei saa asioitaan kerrotuksi ja ongelmiinsa apua, koska tapaamisissa ei ole tarpeeksi aikaa eikä tapaamisaikoja saa tarpeeksi usein. Myös työntekijöiden vaihtuvuus uuvuttaa. Vaitiolovelvollisuuskin on usein kouluikäisille epäselvää, minkä vuoksi heidän voi olla vaikea luottaa ammattilaisiin.

– Monelle nuorelle oman tilanteen sanoittaminen on vaikeaa. Palveluissa pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota lähestymisen helppouteen. Käytäntöjä olisi myös uudistettava lapsen ja nuoren näkökulmasta, yhdessä heidän kanssaan, ehdottaa Tatjana Pajamäki.

Vanhempien voi olla vaikea erottaa murrosikään normaalistikin liittyvää ajoittaista alakuloisuutta, mielialan vaihteluja tai käytöksen muuttumista vakavammasta oireilusta. Koulun oppilashuollolla on siksi merkittävä tehtävä ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja avun tarjoamisessa. Koulun ammattilaisten apu on myös lasten itsensä saatavilla ja myös lähes ainoa tukipalvelu, jonka lapset tuntevat.

– Jos hoitoon hakeudutaan jo silloin, kun lapsen tai nuoren oireet ovat lieviä, voidaan suhteellisen kevyilläkin toimenpiteillä saada tilannetta merkittävästi korjaantumaan, muistuttaa MLL:n puheenjohtaja, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson.

– Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen leimautumisen pelkoa, joten sekä vanhemmat että lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tietoa mielenterveydestä ja sen hoitomahdollisuuksista. Usein koko perhe tarvitsee tukea ja siihen yhteistyö oppilashuollon kanssa sekä ennaltaehkäisevät työmuodot ovat hyvä keino. Tärkeintä on perheiden aito kohtaaminen sekä tiiviin ja kiireettömän kontaktin luominen.

Sekasin-kampanja rohkaisee puhumaan ja tarjoaa 24/7-tukea

MLL toteuttaa yhdessä Ylen, Suomen Mielenterveysseuran ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa Sekasin-kampanjan, joka rohkaisee nuoria puhumaan mielenterveysongelmista. Kampanjaan kuuluu kiitetyn draamasarjan lisäksi 23.–29.5.2016 Sekasin 247 -päivystys.

Viikon ajan nuorille tarjotaan mahdollisuus keskustella luotettavan aikuisen kanssa puhelimitse, kirjeitse tai chattaamalla mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Kymmenet Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät chattaavat nuorten kanssa iltaisin klo 21–02 välillä sekä ottavat puheluja vastaan klo 7–9 välisenä aikana aamuisin. www.sekasin247.fi -sivusto ohjaa nuoren kulloinkin päivystävään palveluun.

Normaalisti Lasten ja nuorten puhelin päivystää joka päivä numerossa 116 111 ma-pe 14–20 ja la-su 17–20. Lisäksi nuoret voivat kirjoittaa Nuortennetin kirjepalveluun tai chatata päivystäjän kanssa. Yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, joita ohjaa MLL:n työntekijä. Puhelut ovat maksuttomia ja kaikki keskustelut luottamuksellisia.