Hallituksen selonteko sisäisestä turvallisuudesta on entisen sisäministerin, kansanedustaja Päivi Räsäsen mielestä karua luettavaa. Poliisin, rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimintakyvyn rapautumista luetellaan selonteossa sivutolkulla.

Edellisen hallituksen sisäministeri, nyt opposition kansanedustaja Päivi Räsänen muistutti hallitusta, että osaavien ja maailman parhaiten koulutettujen sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakyky on tähän asti kyetty säilyttämään.

Selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7000 tasolle. Totuus on Räsäsen mielestä kuitenkin vielä pahempi.

Esimerkiksi Räsäsen omalla ministerikaudella rakenteellisilla uudistuksilla kevennettiin hallintoa ja siirrettiin voimavaroja poliisin ja rajavartijoiden kenttätyöhön.

Nyt Räsänen näkee muutoksen tapahtuvan, eikä se ole parempaan suuntaan.

– Sisäisen turvallisuuden selonteko on karua luettavaa. Rehellisestä kuvauksesta on syytä antaa sisäministeriölle tunnustus, hän sanoi aihetta koskeneessa eduskuntakeskustelussa tänään.

Selonteossa poliisin, rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimintakyvyn rapautumista luetellaan sivutolkulla resurssien vähentämisen seurauksena. Hallitus kertoo muun muassa, että häiriöiden ja rikosten määrä lisääntyy, poliisin ja hätäkeskusten toimintavalmiusajat pidentyvät, osa tehtävistä jää kokonaan hoitamatta, yhä useammat rikokset jäävät selvittämättä, harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpito vaikeutuu, riski oman käden oikeuden käyttöön kasvaa ja väestön turvallisuuden tunne ja jopa yhteiskuntarauha heikkenevät merkittävästi.

Räsänen muistutti, ettei poliisin, hätäkeskusten ja rajavartiolaitoksen toimintakyvyn säilyttämisessä nykyisellään ole kysymys miljardien tai satojen miljoonien eurojen vuosikorotuksista.

– Muutaman kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella kyetään varmistamaan sisäinen turvallisuus niin, ettei virkamiesten tarvitse kirjoittaa turvallispolitiikan kauhuskenaarioita.

Hän huomautti, että turvallisuudesta huolehtiminen on valtion ydintehtävä eikä siitä tule tinkiä suhdanteiden mukaan.

Selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7000 tasolle. Totuus on Räsäsen mielestä kuitenkin vielä pahempi.

Eduskunta on juuri käsitellyt hallituksen linjauksen julkisen talouden suunnitelmaksi, jonka mukaan poliisimäärärahat alenevat kehyskaudella niin, että vaalikauden loppuun mennessä poliiseja olisi noin 6700 eli 500 poliisia vähemmän kuin tällä hetkellä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallituksen antaa eduskunnalle selvityksen poliisin rahoituksen keskenään ristiriitaisista esityksistä sekä tarvittavat määrärahalisäykset kehyksiin.

– Pitemmällä aikavälillä emme saa tyytyä 7000 poliisiin, vaan tavoitteena on oltava vähintään nykyinen poliisien määrä, Räsänen sanoi.

Hänen mielestään poliisitoimintaan kohdennetut säästöt ovat kestämättömiä senkin vuoksi, että samaan aikaan toimintaympäristö käy yhä haastavammaksi. Esimerkiksi laiton maahantulo ja turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen ovat merkinneet satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia vastaanottotoimintaan, oleskelulupahakemusten käsittelyyn ja kotouttamiseen.

Samalla pitäisi kuitekin huolehtia myös koko väestön turvallisuudesta.

Räsänen muistutti myös suurimmasta uhkasta sisäiselle turvallisuudelle eli työttömyyden, päihteiden ongelmakäytön, mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden aiheuttamasta syrjäytymisestä.

Sisäisen turvallisuuden haasteet on muistettava hänen mukaansa myös ajankohtaisessa alkoholilain uudistuksessa.

– Alkoholin saatavuuden laajentaminen lisää kulutusta, poliisin työkuormaa, turvattomuutta ja yhteiskunnan kustannuksia. Yhteiskunnan resursseja voidaan säästää ja inhimillistä kärsimystä vähentää puolestaan silloin, kun perheiden ja lähiyhteisöjen hyvinvointia ja jaksamista tuetaan ja kun kansalaisia yhdistävät elämää kantavat arvot.