Kristillisdemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP vaativat hallitukselta lisämäärärahoja maanviljelijöiden tukemiseksi. – Hallituksen tulisi pikaisesti lanseerata ahdingossa oleville maatiloille sopeutumislaina, myöntää lyhennysvapaita vuosia ja karsia byrokratiaa, KD:n Peter Östman sanoo.

Välikysymyksen allekirjoitti ensimmäisenä Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Hänen mukaansa hallituksen olisi pitänyt huomioida akuutti lisämäärärahojen tarve viimeistään tämän kevään lisätalousarvioesityksessä.

Lisäksi hän kehittäisi ahdingossa oleville tiloille oman sopeutumislainan, myöntäisi lainalle lyhennysvapaita vuosia ja karsisi byrokratiaa.

Suomalaisen vähittäiskaupan erikoisuutena onkin ollut, etteivät uudet prismat tai muut suuret marketit yleensä tarvitse rakentuakseen ulkopuolista rahoitusta.

Östman muistutti, että maaliskuun traktorimarssilla maatalousministeri lupasi viljelijöille helpotuksia, mutta lisätalousarviossa rahaa ei näkynytkään. Tarve olisi 48 miljoonaa euroa.

–   Maaliskuun alussa tuhannet maanviljelijät satoine traktoreineen valtasivat Helsingin kadut. Maatalousyrittäjillä oli hyvä syy odottaa, että heitä kuunneltaisiin. Näin ei ole kuitenkaan käynyt vaan maaseudun kriisi on yhä syventynyt hallituksen tehdessä vain kosmeettisia korjauksia ja odotellessaan uusia ohjeita Brysselistä, Östman latasi.

Hänen mukaansa Suomi neuvotteli aikanaan asiansa EU:n kanssa heikommin kuin esimerkiksi Ranska, joka on voinut maksaa omalle maataloudelleen tukea joustavammin.

Rkp:n Mats Nylund muistutti, että Talvivaarasta vastaavalle Terrafamelle rahaa riitti lisätalousarviossa 141 miljoonaa, mutta se olisi tullut toimeen myös 93 miljoonalla. Maatalousyrittäjille 48 miljoonaa olisi merkinnyt sitä, että tämän vuoden akuutista kriisistä olisi jotenkin selvitty.

– Nyt tämä vuosi on menetetty, Nylund sanoo.

Maatalousyrittäjiä on kurittanut viime vuosina useita shokkeja samanaikaisesti. Yhtäältä Venjän vienti tyrehtyi pakotteiden tultua voimaan, toisaalta tuottajahintojen tippuminen ja kauppaketjujen keskinäinen nokittelu eli ruuan hinnan halpuuttaminen ovat syöneet tulosta.

Byrokratia ja maataloustukien maksatusten myöhästyminen on kotikutoinen ongelma, mutta se on ajanut yrittäjiä pankkien lainatiskeille, toisinaan tuloksetta.

Hallitusta arvosteltiin myös strategian puuttumisesta. Vihreiden Krista Mikkonen muistutti, että luomutuotanto, erikoistuminen, jalostusasteen nostaminen sekä kiertotalouden hyödyntäminen tukisivat maataloutta pitkällä aikavälillä.

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkisen mukaan jokaisella pitäisi olla mahdollisuus syödä hyvää kotimaista ruokaa ja maanviljelijöiden kuuluu saada työstään oikeudenmukainen korvaus.

Vaikka tuottajahinnat ovat laskussa, eivät kuluttajat ole hintojen laskusta juuri hyötyneet. Oppositiopuolueiden edustajat arvelivat, jonkun eli kaupan vetävän välistä.

Suomalaisen vähittäiskaupan erikoisuutena onkin ollut, etteivät uudet prismat tai muut suuret marketit yleensä tarvitse rakentuakseen ulkopuolista rahoitusta.

– Ne hoidetaan katteella, Östman muistutti.

Suomalaisen maatalouden alasajon sijaan hän vaati päämäärätietoisia toimia.

– Tavoitteena pitää olla, että Suomessa on jatkossakin mahdollista tienata elantonsa maanviljelyllä ja että suomalaisilla on mahdollisuus syödä puhdasta, kotimaisten tuottajien tuottamaan lähiruokaa.