– Neljä oppositioryhmää Kristillisdemokraattien johdolla teki tämän välikysymyksen siitä yksinkertaisesta syystä, että suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä sitten 1800-luvun nälkävuosien, Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Opposition välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Peter Östman arvioi, että maaseudun kriisi on syventynyt ja se on paljon vakavampi kuin viime hallituskauden lopulla.

Tuolloin nykyinen pääministeripuolue keskusta uhkasi mittauttaa silloisen maa- ja metsätalousministerinä toimineen Petteri Orpon luottamuksen eduskunnassa.

– Olettaako Keskusta, että maaseudun autioituminen jatkuu vääjäämättömästi niin, ettei Suomessa juurikaan ole enää maatalousyrittäjiä ja elävää maaseutua vuonna 2025, Östman kysyy.

Puutelista on pitkä: Maatalousyrittäjät ovat joutuneet odottamaan myöhästyneitä tukiaan ja pankit ovat kiristäneet lainanantoaan. Normienpurusta ei ole tietoa ja lomitusjärjestelmään on tullut heikennyksiä.

Oppositio vaatiikin hallitukselta välittömiä toimia maaseudun ahdingon helpottamiseksi.

Östmanin mielestä hallitus olisi voinut lisätalousarviossaan myöntää lisärahaa maatalousyrittäjien auttamiseksi. Se olisi vienyt pahimman yli ja mahdollistanut esimerkiksi hätälainojen saannin pankeista.

– Mikäli lisätuesta päätetään vasta syksyllä, siirtyvät maksatukset ensi vuoden puolelle. Siihen mennessä usea maatila uhkaa ajautua konkurssiin ja usea maatalousyrittäjä ajautua epätoivoon. Aikaa ei ole hukattaviksi, Östman muistuttaa.

Rakentavasta oppositiopolitiikastaan tunnetut Kristillisdemokraatit sivalsivat välikysymyskeskustelussa ankarasti kolmea hallituspuoluettaa. Östmanin huomautti, ettei Keskustan viiteen tavoitteeseen vuodelle 2025 sisälly mitään maataloudesta.

– Olettaako Keskusta, että maaseudun autioituminen jatkuu vääjäämättömästi niin, ettei Suomessa juurikaan ole enää maatalousyrittäjiä ja elävää maaseutua vuonna 2025, Östman kysyi.

Samana päivänä, kun oppositio jätti välikysymyksen maaseudun kriisistä, Kokoomus julkaisi maatalouden pelastusohjelman. Siihen sisältyy ehdotuksia byrokratian vähentämisestä, maatalousyrittäjien arjen helpottamisesta, biotalouden edistämisestä ja maataloustukien järkevöittämisestä.

Kokoomuksen paperista herätti kuitenkin Östmanissa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

– Kenelle te sen oikein teitte? Kenen pitää pelastaa maatalous? Miksi te ette hallituspuolueena aja näitä asioita ja pelasta maataloutta?

Perussuomalaiset on puolestaan ollut aiheesta hiiren hiljaa. Östmanin mukaan Suomen maaseudun puolueen jälkeläinen on unohtanut juurensa ja antaa kahden muun hallituspuolueen keskenään päättää asioista.

– Jos Veikko Vennamo eläisi, olisi hän varmaankin syvästi järkyttynyt. Viime kaudelle te vielä uskalsitte puolustaa maaseutua. Nyt teiltä tarvittaisiin hallituksessa tekoja, oppositiossa esitettyjen isojen puheiden katteeksi, hän sanoo.

EU-aikana suomalainen maatalouspolitiikka on Östmanin mielestä vaikuttanut hölmöläisten peiton jatkamiselta: ensin on viety maatalouden toimintaedellytyksiä tekemällä maaseutua näivettävää politiikkaa, ja sitten yritetty paikata sitä maaseudun elinvoimaisuutta edistävillä EU-hankkeilla.

– Se on kuin jättäisi lehmän ruokkimatta pitkäksi aikaa, ja sitten kun se on kuoleman partaalla, alkaisi antaa sille teollisia lisäravinteita, jotta se pysyisi hengissä. Eihän sellainen ole millään tavalla viisasta.

Maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden pelastaminen vaatisikin kansallista ajattelutavan muutosta.

Kristillisdemokraattien mielestä kotimainen puhdas ruuantuotanto on nostettava yhdeksi kärkiprioriteetiksi päätöksenteossa.

Toiseksi on huolehdittava elintarvikeomavaraisuudesta.

– Kolmas muutos, joka tarvitaan, on innovatiivisuuden lisääminen. Pitkällä tähtäimellä Suomen nostaminen tulevaisuuden ruuantuotannon edelläkävijäksi vaatii laajempaa näkökulmaa ja määrätietoista kehitystyötä, Östman sanoo.