Alzheimerin taudin ja muiden dementiaan johtavien muistisairauksien arvioidaan maksavan maailmassa lähes 750 miljardia euroa vuodessa. Monissa maissa muistisairaudet nähdäänkin terveydenhuollon suurimpana ongelmana väestön ikääntyessä.

Peliä ei ole kuitenkaan menetetty. Suomessa tehty uraauurtava tutkimus osoitti, että elintapoihin puuttuminen on vielä luultuakin hyödyllisempää muistisairauksien ehkäisyssä.

Finger-tutkimukseen osallistuvat saivat tehostettua ohjausta ravitsemukseen, liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Uusimpien tulosten mukaan elintapojen muutokset vaikuttivat laajasti osallistujien fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Muutokset pystyttiin myös mittaamaan jälkikäteen.

– Ohjaus tehosi niihinkin, joilla on geneettinen alttius Alzheimerin tautiin, mainitsee tutkimusta johtanut geriatrian professori Miia Kivipelto Karoliinisesta Instituutista Ruotsista.
Fingerin mallia on jo lähdetty soveltamaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Australiassa sekä Suomessa Seinäjoella.

Muistisairauksista puhutaan Tampereella Pohjoismaisessa konferenssissa, johon osallistuu noin 900 vanhuustutkijaa. Kivipelto muistutti, että kuva dementiasta ja Alzheimerista on muuttunut suuresti viimeisen 10–15 vuoden aikana.

– Nyt tiedetään, että dementian taustalla voi olla monia syitä. Riskitekijöihin kuuluvat muun muassa epäterveellinen ruokavalio, alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, diabetes, depressio ja korkea verenpaine.

Elintapaohjauksen lisäksi myös lääkehoidolla on tärkeä osansa muistisairauksien hoidossa. Kivipellon mukaan Alzheimerin lääkehoito pitäisi aloittaa monissa tapauksissa nykyistä aikaisemmin, pian sairauden diagnosoinnin jälkeen.

Dementian taustalla voi olla monia syitä. Riskitekijöihin kuuluvat muun muassa epäterveellinen ruokavalio, alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, diabetes, depressio ja korkea verenpaine.

Kansallinen muistiohjelma on selkeyttänyt Suomessa Alzheimerin hoitoketjuja aina diagnosoinnista sairauden hoitamiseen asti. Kivipellon mukaan lääkehoidon aloittaminen kuitenkin vaihtelee alueellisesti ja sen mukaan, kuinka tuttu Alzheimer on hoitaville lääkäreille.

– Sairastuneen on ensi vaiheessa tärkeintä saada diagnoosi, joka paljastaa sen, mistä muistiongelmat johtavat. Sen jälkeen laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja aletaan kokeilla potilaalle sopivia lääkkeitä. Monilla lääkkeet helpottavat sairauden oireita.

Lääkkeet hidastavat taudin etenemistä, parantavat potilaan omatoimista selviämistä ja vähentävät mahdollisia käytöshäiriöitä. Varsinaista parantavaa lääkettä ei Alzheimeriin kuitenkaan ole olemassa.

Norjalaisessa tutkimuksessa on selvitetty tiettyjen lääkkeiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia muistisairauksiin. Dementiariskiä lisääviin lääkkeisiin näyttäisivät kuuluvat muun muassa rauhoittavat bentsodiatsepiinit, happovaivoihin käytettävät PPI-lääkkeet ja antikolinergit, joita käytetään esimerkiksi inkontinenssiin ja Parkinsonin tautiin.

Norjalaisilta on saatu myös vahvistusta aiemmille tutkimuksille, joiden mukaan masennus lisää sekä muistisairauden puhkeamisen että nopean etenemisen riskiä.

Vanhuustutkijat Marja Jylhä ja Kirsi Lumme-Sandt Tampereen yliopistosta muistuttavat, että ikääntymiseen kuuluu toki muutakin kuin sairastamista. Monet elävät täyttä elämää, ja jopa Alzheimer-diagnoosin jälkeen monilla on monta hyvää vuotta edessään.

Lähde: STT/Tarja Repo